Hajatelmaa….

Pidät kiinni omistamatta, ilman haltijan oikeutta

Et tarjoa tähteä, et kuuhun kurota, antaakseesi sen minulle.

Minne sen laittaisin? 

mitä tekisin taivaankappaleella, turhakkeella,

toisen valoa loistavalla. Saisin kaiken vaivaa näkemättä.

Et pyydä minua jäämään, et estä lähtemästä

Et rakenna siltaa välillemme,

et aseta askeleita minun helpommin kuljettavaksi.

Mitä niillä tekisin?

Miksi eläisit puolestani, tasoittaisit tieni.

Kulkisin kompastumatta, kastelematta jalkojani

Olisin tahdoton ja mitään ymmärtämätön.

Sen sijaan kuiskaat korvaani,

kulje sinä polkuasi, etsi sinä unelmasi,

olen tässä, pidän kiinni kaaduttuasi.

Kuiskaat myös toiveen, että sallinhan sinun löytää tiesi,

aikasi ymmärtää ja ajan aatoksille,

sinun tarvitsemille, minulta salatuille.

Voi, rakkaani. 

Sallin ja tahdon.

En tee puolestasi, en ohjaa sinua sinne minä minä tahdon.

Kuulen kuiskauksesi, toiveesi myös äänettömästi annetun.

Me kaksi yhtenä, kahtena erillisenä ihmisenä.

Olen tässä, sanot,

ja minä tässä, vastaan.