Otathan?

Ottaisiko joku kiinni kädestäni? Joku muu kuin minä itse. 
Tunnen omat sormeni, ryppyni ja tiedän mistä sain arpeni. Niistä haluaisin sinulle kertoa ja samalla koskea, oppia sinun tarinasi. Sen minkä kätesi kertovat. 
Haluaisin, että tunnet sen minkä käteni ovat tunteneet. Kaiken sen rakkauden, kiihkon ja hellyyden. Jopa sen kerran, kun se pusertui nyrkkiin, osuen väärin ja sitä katuen. 
Käsien kautta on kulkenut rahaa, letitettyjä hiuksia, hetkellisesti annettua rakkautta ja joskus ne ovat olleet vain tyhjät. Tyhjät, odottaen täyttymistä. 
Käteni ovat olleet toimettomat, mutta valmiina tekemään kaiken sen mitä niiltä vaadittiin. Nyt ne haluavat vain pitää sinua kädestä, olla siliteltävänä ja saada ymmärrystä. 
Käteni haluavat olla side sinun ja minun välillä. Ne eivät halua irrota, ei ennen kuin on sen aika. Pidäthän minua kädestä kiinni…pidäthän.