Hyvää juhannusta!

20170623_130610.jpg

20170623_130702.jpg

Tänään on juhannusaatto. Poikani täyttää 27 ja se tuntuu hassultta ja hyvältä ja saa tajuamaan, että olen sen ikäinen, että minulla voi olla lähes kolmikymmpinen lapsi. Tänään ystäväni muistelee 13 vuotta sitten menehtynyttä lastaan. Tänään minä vietän juhannusaattoa mieheni kanssa kahden. En sure, en haikaile vaan olen onnellinen ja toiveikas. Olkoon mitä on tämä elämä ja olkoon sen myrskyt mitä tahansa, niin tänä juhanuksena tarraan kiinni rakkauteen ja lemmin, toivottovasti myös humallun ja jos en viinistä, niin siitä että elän. 

Kiitos Trendi tästä suomastanne mahdollisuudesta asettaa suruprosessi näkyvään muotoon. Myönnän, että itkin lukiessani. Itkun jälkeen huokasin, pyyhin kyyneleet ja tunnen suurta rauhaa. En muistanutkaan kuinka surullinen olin ja kuinka valoa oli vaikea nähdä. Toisin on nyt. Kipuilen itseni ja elämän kanssa, mutta se on ihan tavallista, sitä mitä kuka muukin tahansa tekee. Se tuntuu hyvältä, olla tavallinen. 

Vietä juhannuksesi miten tahansa, niin vietä se eläen. Tunne mitä tunnet ja ajattele niin, että kun kykenee tuntemaan, niin on kiinni elämän syrjässä. Jos iloitset, niin anna sen näkyä ja anna sen kuulua. Jos suret, niin itke sydämen kyllyydestä.Hiljaisille viettäjille toivon mahdollisimman hiljaista juhannusta. Juovu, mutta sopivasti. Laula ja naura. Rakasta ja rakastu. 

Hyvää juhannusta!

– Maarit

Kiitos Kiti, Heidi, Hanna, Kari ja Laura. 

suhteet oma-elama mieli vanhemmuus
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *