Kuolapäikkärit

kuolapäikkärit.png

Olen analysoinut nukkumistapojani ja voin kokemuksellani sanoa, että kirjoitettu tulos vastaa lähes tieteellistä tutkimusta. Otanta tutkittavien määrässä on, myönnän, pienehkö, mutta tutkimus on kestänyt 47 vuotta, joten tulos on ihan validi.  

Nuku kuin tukki. Lähentelee tajuttomuutta ja siitä herätessä joutuu hetken miettimään mikä päivä, mikä aika ja missä olen. Tavoiteltava unitapa ja onneksi useimmiten toteutuva. Tähän nukkumiseen liittyy usein kuorsaaminen, joillakin, ja saattaa liittyä myös pierun pääseminen, mutta se on hyvin epätodennäköistä. 

Loma alkaa nukkuminen. Uni ei tule, sillä pää on vielä töissä. Pää jauhaa koko vuoden ajan tehtyä ja koska se on minun pääni, niin se kiiruhtaa jo kohden tulevaa työtä loman jälkeen. Kun vihdoin nukahdan, niin uneni valtaa yllättäen, työt. Tätä vaihetta ei onneksi kestä kuin noin viikon verran ja pääsen jälleen pääsääntöisesti nuku kuin tukki- vaiheeseen. 

Ahdistuksen torjunta. Pelastanut usein ja tullee myös pelastamaan. Pään täyttyessä ruuhkasta, johtuen sitten mistä vain, pyrin vetäytymään unen tarjoamaan suojasatamaan. Väitän, että uni on aikoinaan masennusaikoina ja suremisen keskellä ollut yksi pelastusmuotoni. Unen aikana ei tapahdu mitään, ei ole mitään eikä tule mitään, on vain uni, jonka keskellä olen turvassa.

Vituttelun torjunta. Vituttelun vallatessa mielen, on uneen vaipuminen astetta haasteellisempaa. Haasteet on tehty voitettaviksi, joten vituttelu on syytä kääntää voimavaraksi ja sen kummpaniksi on otettava mielikuvitus. Yhdistettynä vituttelu ja mielikuvitus saavat aikaan melkein murhia tai ainakin lievää väkivaltaa tai vähintään saan sanottua suorat sanat niin viiltävän nerokkaasti, että jälkipolvet tulevat siteeraamaan minua vielä vuosikymmenten jälkeenkin. Vituttelun laantuessa mieleni kääntyy pehmeämpiin ja levollisempiin suuntiin ja vaivun hiljalleen uneen eikä enää vituttele. 

Älä nuku nukkuminen. Kaikkein ärsyttävin muoto. Nukahtaminen on pirullisen lähellä, mutta väistää viime hetkillä. Lakanat ovat huonosti, samoin tyyny. Yön äänet kuuluvat kovaa ja olen valmis riipimään seinäkellon seinältä, lopullisesti. Ajatuksista ei saa kiinni. Hengittämisen syventäminen, tehotonta. Lampaita en suostu periaatteesta laskemaan. Kun uni ei tule, en uskalla katsoa kelloa, sillä jos se on jo paljon, hiipii paniikki mieleen ja unen tavoittelusta tulee pakonomaista ja silloin se aivan varmasti karkaa. 

Pirusti unia. Tavoiteltava nukkumisen muoto. Rakastan uniani ja tahtoisin muistaa niitä enemmän. Unista jää usein muistiin tunnelmat, joista useat ovat meillyttäviä ja ajatuksia tuottavia. Onneksi uneni ovat harvemmin ahdistavia enkä edes muista koska olisin viimeksi nähnyt oikeaa painajaista. Unien keskellä kaikki on mahdollista ja voi tavata kenet tahansa ja olla mitä tahansa. 

Esiunet. Esiunet nukutaan sohvalla ja usein ihan väärään aikaan, eli ennen yöunille siirtymistä, joten ne ovat tuhoista odottavia yöunia ajatellen. Esiunet saavutetaan televisiota katsellen vakaana päätöksenä kohta siirtyä sänkyyn. Ihanaa nukahtamisen tunne ja järki parka paukuttaa ajatusta, että ei, älä nukahada, siirry sänkyyn, miksi teet näin! Silti annat esiunelle periksi, muka vain lepuutat silmiä. Kadut maatessasi sängyssä odotellessasi unen tuloa.  

Kuolapäikkärit. Ehdoton suosikkini. Kuolapäikkärit voi ottaa mihin aikaan vain ja missä vain. Asetut lepoasentoon ja vaivut lähes samantien koomaa muistuttavaan tajuttomuustilaan. Kuolapäikkärit eivät kestä pitkään ja lyhyimmät omalla kohdallani ovat muutaman minuutin mittaisia. Kuolapäikkärit tunnistaa siitä, että heräät kuorsaamiseen ja tunnet kuolan valuneen pitkin poskia ja siitä todisteena on märkä läntti tyynyssä. Kuolapäikkärit ovat hyvin yksityiset, joten toivottavaa olisi, ettei kukaan pääsisi niitä todistamaan. Ei sovi romantikoille eikä ehkä orastavan suhteen alkuvaiheisiin. 

Nukkuminen on ihanaa ja se on tarpeellista niin omin tavoin. Satsaan tyynyyn, pimeyteen ja yritän taata riittävän viileyden, sillä on ihanaa kaivautua peiton alle. Jalat ja kädet ei saa olla peiton alla, luulen että ehkä hengitän varpaiden kautta. Nukkuessa olen vapaa ja nukkuessa opin, muistan, käsittelen ja lepään. Hyvin nukuttuani olen valmis melkein mihin vaan. 

Nuku hyvin, niin toivon. 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *