Oletko?

Oletko ajatellut tuntevasi itsesi? Niin minäkin olen ajatellut ja osin onneksi olen myös tuntenutkin. Olen kuitenkin ollut itselleni myös tuntematon. Kuinka onkaan helppo ulkoistaa ajattelua ja luetella ulkoa opittuja lausahduksia ja määritelmiä itsetään itselle. Omalla kohdalla totuudet ja määritelmät ovatkin isolta osalta muiden minuun liittämiä. Olen omaksunut muiden määritelmät ja tehnyt niistä omiani. Nyt vieroitan itseäni opitusta ja tutustun itseeni. Olen ihan ok tyyppi enkä  sellainen kuin olen aiemmin luullut.

Oletko ajatellut olevasi laiska, tyhmä tai ihan turha? Niin minäkin. Minuun on istutettu syvälle ajatus, että olen keskimääräistä tyhmempi ja aikaansaamaton. Niinpä lamaannun toimintakyvyttömäksi väsyessäni ja kuormittuessani, usein muiden asioista ja muiden puolesta tehdessäni. Sitten istun sohvalla sättien itseäni tyhmäksi sekä moitttien laiskaksi. Kummastelen omaa saamattomuuttani. Enpä kummastele enää. Olen ymmärtänyt, että osa lamaantumistani on traumareaktio joka on syvään juurtunut kuten ovat muiden minuun istuttamat ajatukset älyllisen kapasiteettini vähäisyydestä. Helpottavaa. En olekaan uudellen masentunut, en tyhmä enkä laiska. Olenkin traumareaktion vallassa ja sille on monin tavoin tehtävissä jotakin. En ole keinoton, huh mikä helpotus.

Oletko hukassa kun saisit olla levollisesti rauhassa? Niin minäkin olen ollut. Joutenolo. tekemättömyys ja vain oleminen ovat kiellettyjen listalla. Pieni ääni sisällä nalkuttaa ja huokailee turhautumistaan. Nouse ylös! Liiku, siivoa tai edes suunnittele jotain tärkeää. Lopulta kierrät kehää ja henkeä ahdistaa. Et ole ansainnut lepoa. Eipä ahdistele enää, ainakaan niin paljon. Olen nykyään taitava olemaan jouten. Minulla on lupa itseltäni. Olen vaientanut muiden ääneet sekä vaatimukset ja kas, jäljelle on jäänyt ihana hiljaisuus, jonka saan itse täyttää omin sanoin ja tekemättömyydellä.

Oletko ajatellut omien ajatusten olevan ainoa totuus? Niin minäkin. Olen ihmetellyt muiden ajatuksia, jotka ovat kovin usein poikenneet omistani. Olen seurannut ajatuksiani ja toteuttanut tekoja niiden pohjalta. Osin onnistuneesti, mutta usein omaa itseäni vastaan, sillä en olekaan lopulta kuunnellut itseäni vaan muita. On aikoja jolloin omiin ajatuksiin nojaaminen ei ole hyväksi. On ajatuksia, jotka vievät harhaan. Väsyneenä, masentuneena, surullisena tai ahdistuneena onkin hyvä ilmaista ajatuksensa muiden kuultaviksi. Kyllä omiin ajatuksiin voi pääsääntöisesti luottaa, mutta ei aina, ne pirulaiset kuiskivat välillä ikäviä ja johtavat harhaan.  Onneksi osaan välillä jo erottaa milloin en ehkä voi luottaa vain omiin ajatuksiini.

Oletko tuntenut toivottomuutta? Niin minäkin, usein ja jopa lohduttomasti. Olen toivonut kaiken loppumista, sillä valoa ei ole ollut näkyvissä. Nykyään tiedän, että mikään ei kestä ikuisesti. Jokaikinen tunnetila ja elämänvaihe ei kestä loputtomasti. Kaikki muuttuu, myös synkin hetki on joskus mennyttä.

Oletko luullut olevasi ainoa? Niin minäkin ja välillä vieläkin vaivun tuohon ajatukseen. Voin sanoa, että kukaan meistä ei ole yksin. Ei ole mitään sellaista, jotka joku muu ei olisi joskus tuntenut, ajatellut tai tehnyt. On useita ihmisiä, jotka ajattelevat ja tuntevat samankaltaisesti kuin sinä.

Oletko tuntenut, että mitään ei ole enää tehtävissä? Niin minäkin. Silloin vain hengitän, sillä muuhun ei ehkä juuri siinä hetkessä pysty. Aina on kuitenkin jotain tehtävissä. Ei ehkä isoa ja sellaista josta haaveilee, mutta jotain kuitenkin. Ajattelen itse omaa elämää taaksepäin ja totetan selvinneeni monesta. Huomaan jokaisen vaikean vaiheen ohituksen todentaneen, että aina on jotain tehtävissä.

Oletko toivonut kuolemaa? Niin minäkin. Onneksi elän.

Jos mahdollista, niin hakeudu ammattiavun ääreen. Mene terapiaan, jos mahdollista. Juttele lääkärille. Puhu sairaanhoitajalle. Chattaa eri tahojen tarjoamissa chat-palveluissa. Soita tuki- tai kriisinumeroon.Osallistu kursseille. Keskustele vertaisen kanssa. Jaa ajatuksia vaikka kokemusasiantuntijan kanssa. Soita ystävälle. Silitä koiraa. Hae voimaa luonnosta.  Lue. Katso elokuvia. Hengitä. Elä.

Et ole yksin ja aina on mahdollisuuksia sekä vaihtoehtoja.

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *