Housut pois ja rintaliivit auki. Teen työtä käskettyä ja kipuan pöydälle. Jalat asettelen telineisiin ja yritän rentoutua. Alapäässäni tapahtuu asioita ja juttuja, joita en tahdo ajatella. Olen juuri, syyllisyyden painamana, selittänyt miksi viime käynnistä on kulunut aivan liian kauan. Aurinko paistaa ikkunasta viheliäisesti ja suuntautuu suoraan sinne ja paljastaa keski-ikäisen naisen kaiken kauneuden. Hyvä tavaton, kuinka inhoankaan gynekologilla käyntiä. Inhoan, en suinkaan vihaa ja ymmärrän, että järkevä nainen pitää itsestään huolta ja tarkastuttaa itsensä säännöllisesti. Rintojen tarkastaminen onkin jo luonnollisempaa ja jutustelemme kuin vanhat ystävät. En löydä sinusta mitään vikaa, tuumaa mukava gyne ja minua naurattaa. Respeti käteen, jotta voin siirtää kuukautisia, jotka uhkaavat viihdyttää minua ja tulevaa miestäni häidemme aikaan. Naisena saa valmistautua ensimmäisen lemmenyöhän ihan toisin, kuin mies. Tarkistus on tehty ja ”se” on käyttöön soveltuva.

Naisviikkoon kuuluu luonnollisesti kampaaja. Työpäivän päätteeksi istahdan penkkiin, huokaan ja haukottelen. Ensimmäinen tauko koko päivänä, mutta kuinka ihana tauko se onkaan. Sivellin tuntuu hyvältä levittäessään luonnollisen oloista sävyä hiuksiini. Ihastelemme, kehnolaatuista, kuvaa hääpuvustani ja suunnittelemme kampausta. Pari tuntia kuluu. Virkistyn, juon kahvia ja syön suklaata. Hääkampaus saa ajatuksen ja jonkinlaisen muodon ja hymyilen. Odottava tunne kihelmöi vatsassani ja tietoisuuteen hulvahtaa ymmärrys häiden läheisyydestä. 

Huomenna menen kosmetologille ja menetän neitsyyteni. Totta on, että en ole koskaan käynyt kosmetologilla. Mietinkin sopivaa aloitusrepliikkiä ja tyhmiä kysymyksiä, joilla voin ilahduttaa tätä kauneuden ammattilaista perjantaisena iltapäivänä. Neito tiskillä kysyi tilatessani, että täysi puhdistus ja imeytyksetkö myös? Totta kai, vastasin, ikään kuin olisin ymmärtänyt. Nyt jänskättää mikä minulla on edessä. 

Liikunnan lisääminen kuuluu, mitä ilmeisemmin, naisviikon sisältöön. Tosin liikunta on muulloinkin osana viikkojani. Luulen, että gynekologi ihmettelisi, jos lisäsin hänen luonaan käynnit osaksi viikko-ohjelmaani. Olen kiivennyt puuhun ja kavunnut laskettelurinteen ylös. Metsäreitit, tuntemattomat, ovat tulleet väkisin tutuiksi. Eksyminen lisää kuntoa tehokkaasti. Vielä minulle uusi kotikaupunki tarjoaa lukemattomia reittivaihtoehtoja, jotka tallentuvat sisäiseen navigaattoriini askel kerrallaan. Takapuoli on kipeä ja hapottaa. Kaikki nuo tuntemukset katoavat. kun vastaan tulee tulevan aviomieheni eksä. Hymyilemme ja vaihdamme muutaman kohteliaan sanan. En saata myöntää, että olen eksyksissä vaan esitän tietäväni missä olen. Rantareittiä meinaa kulkea hän. Hetken päästä huomaan, tarkoituksettomasti, kulkevani rantareittiä, joten kiiruhdan kulkuani. En kehtaa törmätä eksään uudestaan ja todentaa hänen epäilyksensä oikeaksi ja todistaa, että olen aivan suunta hukassa. Näin se kunto kasvaa.

Olen myös aloittanut työn ja kaiken lisääntyvän häähumun keskellä on raikasta kuulla olevansa homo vittupaska. Pysyy jalat maassa eikä liialti tule leijuttua pilvissä.

Naisviikkoni on perusteellinen. Siitä puuttuu logi-listalta vielä psykologi. Psykologia saa tuurata naispuhelut ystävien kanssa ja väitän, että he hoitavat tarvittavaa pääntuuletusta hyvin ja vieläpä ilmaiseksi. Miksi naisviikkoa vietän? Terveyden, niin voisi sanoa ja osin on tottakin. Seuraava syy on turhamaisuus. Halu olla jotakuinkin viehättävä, sekä arjessa, mutta ennen kaikkea tällä hetkellä omissa häissä. Takapuoli kulkee mukana ilman treeniäkin, mutta sen muotoa olisi mukava muokata. Pömppö, tuossa vastan kohdalla, saisi liueta, tasaantua ja jopa kadota. Ja kyllä, ihan ulkonäöllisistä syistä lisämausteena hiven terveellisyyttä. 

Häihin on 16 päivää. Ihmeellistä on odotus ja ymmärrys, että ihan kohta…….