Kokemuksen voima

Hidas aamu hiljaisuudessa. Minusta on ihanaa syödä aamupuuro sohvalla risti-istunnassa istuen ja katsoen samalla Ylen Aamu-televisiota. Uutiset, ajankohtaiset aiheet ja usein jotain sellaista, jota en osaa edes odottaa. Haluan oppia, haluan tietää ja joskus bonuksena on liikuttuminen ja oman ajattelun avautuminen.

Tämän aamun Yhdysvaltain tulevien presidentinvaalinen tilannekatsauksen saatuani, jäin onnekseni katsomaan ja kuuntelemaan. Puolen tunnin aikana liikutuin, nyökkäilin ymmärtävänä päätäni, rauhoituin ja koin yhteenkuuluvuutta, joka voi olla kummallista, sillä omat kokemukseni ovat useissa kohdissa kovin erilaiset. Ruudin välityksellä kuuntelin kokemusasiantuntija Ari Huldenin rauhallista ilmaisua. Ari Huldenilla on takana rankka päihderiippuvuus sekä pitkä asunnottomuus. Hänen tarinansa ansaitsisi enemmänkin tilaa ja kuulijoita, mutta minua ilahdutti se, että Yle käyttää kokemusasiantuntijaa haastattelussaan.

Toinen vaikutuksen tehnyt ihminen on Nopsajalka, artisti Antti Hakala, joka kertoi burnoutistaan, josta on tullut ystävä, joka auttaa rajamaan. Antti Hakala on omalla tavallaan kokemusasiantuntija, joka ei liene ole koulutusta käynyt, mutta omalla esimerkillään tuo omaa kokemustaan muiden kuultavaksi.

Kuka on kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntija on ihminen, jolla on kokemusta esimerkiksi sairastamisesta, mielenterveysongelmista, päihderiippuvuuksista, kuolemasta tai yleensäkin vaikeista elämänvaiheista ja -tilanteista. Kokemusasiantuntija on jollain tavoin päässyt elämässään haasteettomampaan vaiheeseen. Hänellä on kokemus erilaisista palveluista ja hoitotahoista. Hänellä on kokemus toipumisesta ja niistä keinoista, jotka ovat häntä tukeneet ja auttaneet. Kokemusasiantuntijalla on sellaista kokemusta, jota ei kirjoista eikä koulunpenkiltä löydy. Kokemusasiantuntijalla on tietoa, jonka voi saada vain elämällä ja itse kokemalla.

Kokemusasiantuntija voi työskennellä monella eri tavalla ja eri paikoissa. Hän voi olla esimerkiksi ryhmänohjaajana ammattilaisen työparina, antamalla haastatteluita, toimimalla ryhmänohjaajana. Kokemusasiantuntija voi toimia myös kehittäjänä, ohjausryhmien, työryhmien ja johtoryhmien jäsenenä ja järjestöjen kehittämistehtävissä. Kokemusasiantuntija voi olla hyvä osa työryhmää, kun tarkastellaan palvelujärjestelmien toimivuutta. Tärkeä osa kokemusasiantuntijan työtä on olla vertaisneuvojana ja tukihenkilönä.

Toivoisin kokemusasiantuntijoiden töiden lisääntyvän ja toivoisin, että useammat tunnistaisivat heidän hyödyn osana työryhmää, osana suunnittelua ja osana kaikkia työryhmiä sosiaali- ja terveysalalla. Kokemusasiantuntijalle on usein helpompi puhua ja avautua, sillä jonkinlainen yhteinen kokemus asettaa keskustelijat samalle viivalle.

Kokemusasiantuntijaksi voi nimetä oikeastaan kenet tahansa, sillä meistä jokainen on oman elämänsä kokemusasiantuntija. Minä puhun tässä koulutetuista kokemusasiantuntijoista, jotka ovat kouluttautuneet ja jotka omaavat keinoja kuntoutumisesta sekä käytännön tietoa myös palvelujärjestelmistä. Koulutetulla kokemusasiantuntijalla on jotain annettavaa ja hänellä näkökulmia, mutta hän ymmärtää myös palvelujärjestelmän rajat, ja hänellä on ymmärrys lainsäädännöstä sekä realistinen ajatus mahdollisuuksista. Parasta kokemusasiantuntijan antamassa panoksessa on, että ihminen voi selvitä, ihminen voi kuntoutua ja ihminen on arvokas juuri kokemuksiensa ansiosta. Kokemusasiantuntijan tärkein ominaisuus on luoda hyväksyntää sekä toivoa.

Olen itse kouluttautunut vertaisohjaajaksi ja kohta kokemusasiantuntijan koulutukseni on valmis. Olen aktiivisesti työelämässä ja käytän siellä kokemuksiani hyväksi. Toivon kuitenkin, että työllistyn jossain vaiheessa juuri ammattinimikkeellä kokemusasiantuntija. Teen vertais- ja kokemusasiantuntijan töitä Mielenterveyden keskusliitolle erilaisilla verkkokursseilla ja chateissa. Kirjoitan tätä blogia. Olen antanut muutaman haastattelun, joissa olen antanut kokemukseni muiden kuultavaksi. Sisälläni asuu kokemusasiantuntijana pieni kehittäjä, joka tahtoisi päästä vapaaksi.

Olen kuullut naurahduksia ja väheksyntää, kun jossain on puhuttu kokemusasiantuntijuudesta. En henkilökohtaisesti ymmärrä, että joku voi väheksyä tai nauraa toisen ihmisen elämälle ja kyvylle kääntää vaikeudet voimavaraksi ja toisten ihmisten tueksi. Omalla kohdalla kokemusasiantuntijuuteni pohjaa vaikeaan lapsuuteen, haasteellisiin ihmissuhteisiin, läheisten päihderiippuvuuteen, omiin masennuksiin, lapsen kuolemaan, hylkäämiseen ja moneen traumakokemukseen. Ja näin on meillä monella, ja ajattelen itse niin, että jokainen kokemus ansaitsee myötätuntoisen kohtaamisen ja mieluummin keinoja selvitä, kuin hävetä itseään ja elämäänsä.

Toivon, että koulutettujen kokemusasiantuntijoiden arvostus ja rooli kasvaa. On liene niin, että yhteiskunnassa ei vielä tiedosteta kokemusasiantuntijoiden lisäarvo työryhmien jäsenenä.

Kiitos jokaiselle, joka jakaa elämässään kokemansa ja laittaa itsensä arvostelulle alttiiksi. Kiitos jokaiselle, joka kaikesta huolimatta tahtoo jakaa myötätuntoa ja toivoa niille, jotka eivät vielä niitä tavoita.

 

Puheenaiheet Oma elämä Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta

Välillä vaan…

Huomatessani kaipaavani pientä ja hiljaista asumusta Pohjois-Karjalasta tai vaihtoehtoisesti saarelta, niin tiedän olevani väsynyt. Oikeastaan ei ainoastaan väsynyt vaan myös täynnä ihmisiä.

Syksy on ollut täynnä ihmisiä, ihmisiä ja ihmisiä. Huomaan ärsyyntyväni sanoista, teoista, sanomatta jättämisistä, kasvojen ilmeistä ja ihan vaan ihmisistä. Elän ajanjaksoa, jolloin en pidä ihmisistä, melkein voisin sanoa, että vihaan ihmisiä. Ihmiset ovat täysin turhia.

Ihmiset haluavat aina jotain, antamatta mitään takaisin. Ihmiset eivät tee mitään itse. Ihmiset tahtovat, että joku on aina heitä varten, loputtomasti. Ihmisten äänet narisevat, naukuvat ja nirisevät ja sanat ovat tyhjyyttä täynnä. Ihmiset, iästä riippumatta, ovat oikeastaan ihan turhia ja pilaavat tämän maapallon elämän ja luonnon.

Miksi ajaudun tähän pisteeseen?  Miksi koen olevani ainoa ihminen maailmassa, joka tuntee näin, joka väsähtää ihmisiin ja joka ei tohtisi sanoa sitä ääneen?

Pysähdyn ja mietin tarkemmin.

Olen tehnyt töitä, ollut ystävä, vaimo, tytär, sisko, äiti ja vertaisohjaaja. Viikoittain olen ollut vaihtelevasti 20-40 ihmistä varten. Ja minä ajaudun syvälle ihmisten asioihin ja tunteisiin. Ajaudun, koska tahdon ja koska ajattelen sen olevan minun tehtäväni.Elämäni on muovannut minusta sellaisen, että kykenen olemaan ihmisille tukena ja koen sen olevan minun tärkein tehtäväni. Sisäinen piiskurini ei anna rauhaa, vaan syyttää laiskaksi ja itsekkääksi. Ääniä entisestä elämästä, jotka jo voisivat vaieta.  Viikon päätteeksi käyn mielessäni listaa lävitse, että olenko muistanut mahdollisimman montaa ihmistä vaikka vain pienellä viestillä.

On onnekasta, että elämä, aika, terapia, viisaat ihmiset sekä hiljalleen kasvava itsetuntemus astuvat esiin ja, pysäyttävät haitallisen ajattelun nopeammin kuin aiemmin. Tiedän ajavani itse itseni kohden väsymystä. Traumataustani ja vielä liian voimakas haitallinen ajattelu, eivät vielä ole vaimentuneet riittävästi. Joudun lopun elämäni ajan harjoittelemaan myötätuntoa itseäni kohtaan. Joudun vaimentamaan äänet, jotka jankkaavat haitallisia ajatuksia menneisyydestä. Traumataustan tiedostaminen muotoutuu pikkuhiljaa tueksi ja vaihtaa ajattelun suuntaa. Surullisin olen siitä, että menneisyys on muokannut ajatteluani niin, että aika ajoin koen olevani täysin riittämätön muille ja huijaavani heitä esittämällä ihan kivaa ja ahkeraa ihmistä.

No, kun nyt pysähdyn ja puuskahdan ihmisvihani ulos, niin huomaan hengittäväni hieman helpommin. Huomaan ajattelevani, että ihmiset ovat oikeastaan ihan ok. No, seuraavaksi alan sisäisen puheen itselleni. Yritän muuttaa ajatteluani itseäni kohtaan ja hyväksyä sen, että minusta pidetään ja olen oikeasti ihan kiva ihminen. Minun ei tarvitse yrittää olla tukena kaikille ihmisille, siis ihan kaiken aikaa.

Voi kyllä, minä pidän ihmisistä ja pidän siitä, että saan käyttää päätäni, sydäntäni ja kokemuksiani muiden tueksi. En tule siitä luopumaan missään tapauksessa. Huomaan, että odotukseni ovat itseäni kohtaan liian ankarat ja oletan muidenkin ihmisten huomioivan esim. minua samalla intensiteetillä. Täysin mahdotonta. Kaiken lisäksi olen introvertti, joka rakastaa yksinäisyyttä ja itsekseen oloa. Huoh….Tälläistä tämä välillä on, kun on keskeneräinen ihminen.

Lopputulemana väsymykseen ja tähän avautumiseen on; itselle varattu Haikon kylpyläloma, hieronta, pitkät aamu-unet, elokuvat ja ymmärrys siitä, että asiat ovat ihan hyvin. Niin ja minulla on elämässäni ihan huikeita ihmisiä joita rakastan, niin ja lasken mukaan myös itseni. Rakastan teitä, jotka antavat minun olla keskeneräinen ja silti olette elämässäni. Rakastan sitä, että saan olla ihmisiä varten. Rakastan sitä, että saan etsiä tasapainoa ja minulle sopivaa tapaa sovittaa elämäni puolet sopivaksi paketiksi.

Kiitos, että kuuntelit.

 

Hyvinvointi Oma elämä Ajattelin tänään