Vähän rakkaudesta

Kaikki tahtoo rakastaa ja kaikki mitä tarvitset on rakkaus. 

…Rakastin niin kovasti, koko kahden viikon suhteen ajan. En pystynyt menee kouluun, kun se jätti mut…. 

…Nyt vasta rakastinkin. Vasta nyt tajusin, mitä rakkaus tarkoittaa. Hiiteen varoitukset ja järki. Olen aikuisempi ja tasan tiedän rakkaudesta kaiken. Ensimmäisen lyönnin jälkeen katosi rakkaus….

…Pakahduttava tunne. Hillitön suojeluntarve. Pienet sormet minun sormieni ympäri….Hyvä luoja, mikä rakkaus….

…Sisareni, kinat ja rakkaus. Kateus ja epäusko, mutta vankkumaton rakkaus. Ymmärrys ja hyväksyntä. Ärsytys ja ilo. Nauru. Pysyvä rakkaus…..

…Vanhempani. Itku, torjunta ja etäisyys. Lähestyminen, kyseenalaistaminen ja tutustuminen. Anteeksianto, suru ja todellisuuden kohtaaminen. Rakkaus, muuttuva, syvä ja elämänmakuinen. Vastaanotettu rakkaus, jota en nähnyt, en tahtonut, mutta janosin…ja löysin…

..Ystävät, Jestas sentään. Ovat edelleen elämässä. vaikka tuntevat minut. Pohjautuu vapaaehtoisuuteen, omaan valintaan. Eri mieltä, väittävät vastaan ja kuuntelevat itkuni vaikka keskellä yötä. Rakkautta erilaisuudesta huolimatta, mokista huolimatta ja huolimatta siitä, vaikken aina ole jaksanut rakastaa takaisin….

….Työni, ihana ja raastava. Arjen täyttävä uurastus, tyydytystä tuottava aherrus….

…Luonto…

….Elämä…

….Ihmiset…

…..Minä itse. Vaikein rakkauden kohteeni. Kriitttisin ja haavoittavin, mutta samaan aikaan kaikkein vahvin ja eheyttävin…

….Kuollutta voi rakastaa kuten elävää. Ei hiivu äidin tunteet. Rakkaus pysyy, muuttuu haikeammaksi ja on sävytetty ikävällä. Kaunista, muistelevaa ja ehdotonta…..

….Aviomieheni. Opettaa minulle tätä suurta asiaa. Tyynnyttää, kiihdyttää ja sanallista sitä, mitä minä en osaa, en kykene. Rakkautta ehdoitta ja odotuksetta….

….Mutta entä se rakkaus, joka on osin kielletty, estetty ja piiloon pakotettu? Sellainen rakkaus, joka asuu sisällä, mutta on kahden välillä piilossa, jotta molemmat pysyvät turvassa. Pakahduttava rakkaus, joka odottaa oikeaa aikaa ja kahden sydämen välistä kohtaamista. Siihen asti sydän on vajaa, puolitäyttöinen astia. Jokainen, joka on syystä tai toisesta etääntynyt läheisestä, ikävöinyt, pelännyt, uskonut ja toivonut, saattaa ymmärtää rakkauden monimuotoisuutta. Huoli ja toivo samassa ihmisessä. Ikävä ja ajatus, että ehkä ei koskaan….Kadonnut, vapaaehtoisesti lähtenyt….Saapuva ja kohtaava. Kohdatessa purkautuu sanoinkuvaamaton rakkauden patoutuma. Jotain sellaista tunnetta, jonka kautta voi ymmärtää kuinka suurta onkaan rakkaus. Sen voima, sen tarkoitus ja sen ikuisuus….

Vain onneton pintariipaisu on tämä pohdinta. Muutama hajanainen ajatus suuresta asiasta. Kukin tuntekoon kuten haluaa. Kukin väistelköön, jos pelkää sen kohdata. Hylätäkin sen saa ja jalkoihin polkea, mutta sillä se ei katoa olemasta. Onko niin matalaa majaa tai sortoista sotatannerta, etteikö rakkaus olisi siellä valmis viivähtämään? Kasvaa, kun sen sallitaan olevan osa elämää. Hiipuu ja joskus senkin on tapahduttava, mutta silloin se muuttaa muualle ja kasvaa jälleen. 

Sitä me kaipaamme ja etsimme. Sitä me tunnemme ja elämme. 

Minä rakastan!

suhteet oma-elama rakkaus mieli
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *