
Vääjäämätön lähestyy
Viikot tuntuvat kuluvan hirvittävää tahtia. Aivan kuin vuorotellen eläisin pelkkää perjantaita ja maanantaita: joko työviikko meni, kylläpä viikonloppu oli lyhyt. Joulukuisen epäonnistumisen jälkeen olen aika onnistuneesti keskittynyt elämässäni kaikkeen muuhun, paitsi jälkikasvuun. Pidin vahingossa jonkinlaisen henkisen breikin. En vaan jaksanut ajatella lapsettomuutta, olin huoleti. Kyllä minä nytkin toivoin ja petyin, mutta loivemmin, kuin monesti aiemmin. […]