Reissailussa kaiken ärsyttävintä minulle on etukäteisvalmistelut ja suunnittelu. Välttelen niitä niin kauan kuin mahdollista, enkä oikeastaan edes tiedä miksi, koska kun reissua alkaa suunnittelemaan siitä innostuu vain lisää. Nyt kun lähden reppureissaamaan Kaakkois-Aasiaan yksin, enkä ole koskaan Aasiassa aikaisemmin käynyt, niin on ollut pakko ottaa vähän selvää asioista jo ennen matkaa. Mutta… lippua Aasiaanhan minulla ei vieläkään ole, vaikka tarkoitus olisi lähteä sinne parin viikon päästä. No, huomenna sitten.

Eilen muuten tajusin Pinterestin idean. Mä en ole koskaan missään uusissa jutuissa ensimmäisenä mukana, ja näin ollen en ole koskaan nähnyt vaivaa perehtyäkseni, mistä koko Pinterestissä on kyse, vaikka monet googlailut ovat usein johtaneet minut juuri sen sivuille. Koska Pinterest ei enää ole kovin uusi juttu ja silti edelleen vahvasti elossa ja käytössä, eikä varmaan ole näin ollen ohimenevä juttu, niin päätin tutkia, mihin sitä nyt oikeastaan käytetään. Eikä minun kauan tarvinut pyöriä Pinterest-maailmassa tajuatakseni, että sehän on aivan loistava ja hyödyllinen työkalu esimerkiksi juuri reissua – tai ihan mitä vaan – suunnitellessa. Olen kerännyt mielenkiintoisia artikkeleita Word-tiedostoon Kaakkois-Aasiasta perus copy-paste-menetelmällä, vaikka tähän tarkoitukseen on keksitty loistava ja helppo työkalu, ja kaiken lisäksi Pinterest-boardille kerätyt linkit näyttävät paljon inspiroivimmilta kuin tylsät mustavalkoiset tekstilinkit jossain word-tiedostossa, jonka olemassaoloa ei enää edes muista. Kyllä oli taas niin idiootti-olo. Miksi tämänkin asian kanssa piti vitkutella niin kauan? Anyway, eilen sitten pinnasin ahkerasti mielenkiintoisia linkkejä Kaakkois-Aasiasta, ja olen jo todella innoissani matkasta. Mutta ennen Aasiaan lähtemistä vielä on käytävä Melbournessa, jonne sinnekään ei tosin vielä ole lippua.   

Mikä minua eniten stressasi reissun suunnittelussa oli se, kun mielenkiintoisia maita on niin paljon ja aikaa on kuitenkin vain rajoitetusti. Mitkä maat sitten valitsen, ja miten olisi fiksuinta kiertää ne? Mitään aikaisempaa kokemustahan minulla ei ole. Oikeastaan reissusuunnitteluahdistusta helpotti se, kun päätin pysyä uskollisena sille, miten tykkään matkustella sekä muutenkin omille arvoilleni. Halusin matkustaa mahdollisimman kevyesti, mutten myöskään halua heittää käyttökelposta tavaraa pois. Keksin siis, että lennän Melbournesta Bangkokiin, ostan pienen rinkan, otan vain kaikki tarpeelliset tavarat mukaani ja loput laitan kuukaudeksi jonnekin säilöön. Lähden sitten Bangkokista kiertämään Kambodzaan, sieltä Vietnamiin, ja sieltä taas takaisin Thaimaaseen joko Laosin tai Myanmarin kautta. Paluulento Suomeen on Bangkokista, joten tavarat voin hakea kätevästi ennen lentoa. Toinen asia, mistä tykkään on hidas matkustaminen. Päätin siis olla stressaamatta sitä, etten ehdi nähdä kaikkia Kaakkois-Aasian maita, vaan että mieluummin koen oikeasti edes yhden maan kunnolla. Eniten minua kiinnostaa Vietnam, joten aion olla siellä ne kaksi viikkoa, jotka saa olla ilman viisumia, niin, että ehdin syventyä edes yhteen maahan vähän paremmin. Olisi kiva nähdä myös Laos ja Myanmar kunnolla, mutta voi olla, että niitä joudun odottamaan seuraavaan reissuun. Tietenkin myös Malesia, Singapor, Nepal, Indonesia ja Filippiinit kiinnostavat, mutta niihin ei varmasti riitä aikaa, sen tiedän jo nyt. Kolmas asia, mikä oli minulle tärkeää on olla käyttämättä lentokoneita, jos siihen on mahdollisuus. Minusta koko reissaaminen tuntuu jotenkin aidommalta, jos pystyy kokemaan välimatkat todellisina. Täytyy siis miettiä, mikä on kaikkein fiksuin ja loogisin tapa kiertää maita, ettei tarvitisi edestakaisin kulkea.

Tässä siis alustava suunnitelma, mutta eihän sitä tiedä, miten sitten todellisuudessa käy. Eniten toivon vain sitä, että mun nilkka kestää kävelyt ja selkä rinkan. Ja että Bangkokiin jätetyt tavarat odottavat minua vielä, kun palaan takaisin kaupunkiin.

Kaikki vinkit Kaakkois-Aasiassa reissaamisesta otetaaan mieluusti vastaan! Ja muuten, olenko oikeasti ainoa, joka on ”löytänyt” Pinterestin vasta nyt? :/