Ukrainan vihreässä helmessä, Karpaateilla

Hääreissu Ukrainaan oli kesän tähänastinen kohokohta. En pelkästään päässyt juhlistamaan ystäväni tärkeää päivää ja vierailemaan pitkästä aikaa minulle niin rakkaassa Kiovassa, vaan reissussa toteutui myös yksi pitkäaikainen unelmani – pääsin vihdoin käymään Karpaateilla.

IMG_6779.JPG

Yleensä matkareissuissa käy niin, että joko ennakko-odotukset ovat liian suuria tai todellisuus paljon parempaa, mitä olisi koskaan osannut edes toivoa. Tällä kertaa tapahtui jotain harvinaista – Karpaateilla oli juuri sellaista, millaista olin aina kuvitellutkin siellä olevan: matalaa vuoristoa, jokia, tyypillisiä ukrainalaisia maalaistaloja, heinäsuovia, vuoristoniittyjä, raikasta ilmaa, ihania ihmisiä. Sekä tunne, että sinut on heitetty aikakoneella jonnekin 1900-luvun alkupuolelle.

IMG_6809.JPG

IMG_6816.JPG

IMG_6838.JPG

IMG_6840.JPG

Ja se, että ennakkokäsitykset ja todellisuus kohtaavat täysin on aika mieletöntä! Sitä tapahtuu niin harvoin, että saa juuri sitä, mitä on odottanut, että jo pelkästään tähän tunteeseen täytyi totutella pari päivää.

IMG_6913.JPG

IMG_6929.JPG

IMG_6942.JPG

IMG_6946.JPG

IMG_6955.JPG

Karpaatit sijaitsevat Länsi-Ukrainassa, joka on sitä tyypillisintä Ukrainaa. Ihmiset ovat todella ystävällisiä, ja joka puolelta kuuluu ukrainaa. Onnekseni Ukrainassa on ihan normaalia, että keskustelua käydään kahdella kielellä; keskusteluun osallistujat voivat puhua sillä kielellä, millä ovat tottuneet puhumaan. Välillä kieltä vaihdetaan, välillä sekoitetaan. Joten vaikka minulle puhuttiin ukrainaa, vastasin takaisin venäjäksi, eikä se ollut millään lailla töykeää.

IMG_6867.JPG

Häitä vietettiin lähellä Truskavetsin kaupunkia. Oli hieman huvittavaa lentää Gdanskista Kiovaan ja matkustaa sieltä seitsemän tuntia junalla takaisin Puolan rajalle, mutta kaikkien vaihtoehtojen tutkiskelun jälkeen, se osoittautui silti nopeimmaksi ja helpoimmaksi vaihtoehdoksi. Hääpari oli järjestänyt kaikille Kiovasta tulleille vieraille yhteiskuljetuksen, joten samalla ehdin matkalla tutustua muihinkin vieraisiin. Truskavetsin juna-asemalta hypättiin pikkubusseihin, käytiin välissä syömässä, ja ajettiin vielä noin tunnin ajan huonointa tietä ikinä määränpäähän. Kapealla tiellä bussit joutuivat ajamaan melkeinpä siksakkia kiertäessään kaikki ne kuopat ja kolot ja muunlaiset esteet, mitä tiellä nyt sattui olemaan. Mutta nähtävästi se vaan on niin, että monet upeat asiat elämässä ovat pitkän ja hankalan tien päässä.

Ja upeaa siellä todellakin oli. Karpaatit ovat Ukrainan suosituin lomakohde, joten muutkin vieraat olivat Karpaateista vähintäänkin yhtä innostuneita kuin minäkin. Kiovasta on vuoristoon suhteellisen pitkä matka, joten kaikki olivat onnessaan päästessään minilomalle nauttimaan kauniista vuoristomaisemista ja luonnonrauhasta.

IMG_6850.JPG

IMG_6857.JPG

IMG_6861.JPG

IMG_6882.JPG

IMG_6886.JPG

IMG_6908.JPG

Ukrainan Karpaatit

Takaisin Kiovaan mentiin yöjunalla. Oli 30 astetta lämmintä, ilmastointi ei toiminut, eikä hytissä tietenkään ollut ikkunaa. Juna teki matkan aikana kaksi 20 minuutin pysähdystä. Silloin kaikki pomppasivat nopeasti penkeiltään ja lähtivät hikisinä ulos viilentymään. Jotkut kipaisivat pysähdyksen aikana  lähikioskille ostamaan kylmää olutta. Ja koska olo junassa ei ollut tarpeeksi tukala, niin ennen nukkumaanmenoa juotiin vielä kuumaa teetä. En ole koskaan käynyt hotjoogassa, mutta minusta tuntuu, että olen nyt saanut käsityksen siitä, millaista se saattaisi olla. Tee ei ehkä ollut fiksuin veto, mutta Ukrainassa teenjuonti junassa on niin olennainen osa matkaa, ettei sitä vaan voi skipata! 

11667408_10153548554602668_8032052481681656595_n.jpg

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *