He joutuvat matkustamaan toiseen maahan abortin saadakseen
Aborttilainsäädäntö on edelleen tiukka monissa maissa ja lukemattomat naiset joutuvat taittamaan pitkiä matkoja abortin saadakseen. Meren yli matkanneet irlantilaisnaiset ovat olleet tuttu näky Iso-Britanniassa vuosikausien ajan, ja vaikka Irlannissa äänestettiin juuri abortin sallimisesta, myös päinvastaista kehitystä tapahtuu. Eurooppalaisittain erityisen paha tilanne on Puolassa, jossa aborttilainsäädäntöä on kiristetty entisestään viime vuosien aikana ja jossa jo nyt suurin osa aborteista tapahtuu joko laittomasti tai ulkomailla.
En osaa edes kuvitella, miten yksinäinen on ihminen, joka joutuu matkustamaan toiseen maahan abortin saadakseen. Ja sen lisäksi, että tällaiset matkat voivat olla henkisesti rankkoja, ovat ne myös monille taloudellisesti mahdottomia, ellei apua löydy. Siksi onkin mielettömän hienoa, että eri maista löytyy vapaaehtoisista koostuvia ryhmiä, jotka ovat ottaneet näiden ihmisten auttamisen asiakseen.
Yksi tällainen ryhmä on alankomaalainen, erityisesti puolalaisia naisia tukeva Abortion Network Amsterdam (ANA). Ystäväni Marina toimii ANA:ssa ja pyysin tätä kertomaan vähän ryhmästä ja siitä, miksi meidän kaikkien pitäisi välittää näistä naisista, joiden on yhä matkustettava yli merten ja valtioiden rajojen.
Kuva: Asia Bordowa / Abortion Network Amsterdam
Abortion Network Amsterdam sai alkunsa feministisillä festivaaleilla, jossa Women Help Women -organisaation jäsenet pitivät aborttioikeuteen liittyvän workshopin. Siitä inspiroituneena Marina ystävineen päätti, että oli aika perustaa aborttitukiryhmä myös Alankomaihin, jossa sellaista ei ennestään ollut.
Tukiryhmän olemassaolo Alankomaissa on erityisen tärkeää siksi, että Alankomaiden aborttilainsäädäntö on Euroopan liberaaleimpia ja mahdollistaa abortin saamisen 22. viikolle asti. Nämä myöhäisemmät abortit ovat usein valitettavan tarpeellisia.
Vaikka Puolan laki sallii abortin silloin, kun raskaus on seurausta raiskauksesta tai vaarantaa naisen hengen, Marina kertoi maan aborttivastaisen henkilökunnan usein viivyttävän prosessia tarkoituksellisesti niin pitkään, ettei aborttia ole enää laillisen aikarajan puitteissa mahdollista saada. Tällöin ainoa mahdollisuus on hankkia abortti laittomasti tai matkustaa maahan, missä sen saa vielä myöhemmilläkin viikoilla.
Mitä Abortion Network Amsterdam sitten käytännössä tekee? Kun he saavat yhteydenoton aborttia tarvitsevalta, he muun muassa järjestävät tämän matkan Alankomaihin ja buukkaavat toimenpiteet. He myös maksavat kaikki matkasta ja toimenpiteestä koituvat kulut, joihin pienituloisilla naisilla ei yleensä olisi varaa. Ja kaikki tämä siitä huolimatta, että ryhmä koostuu vain muutamasta vapaaehtoisesta ja että kaikki ryhmän varat tulevat satunnaisista lahjoituksista sekä ryhmän jäsenten järjestämien tukitapahtumien tuotoista.
Meikä todellakin nostaa näiden ihmisten toiminnalle hattua.
Marinalle ryhmän työssä on kyse poliittisesta toiminnasta ja statementista: on yksinkertaisesti tärkeää olla solidaarinen kohdullisia ihmisiä kohtaan, joiden elämää aborttilainsäädäntö rajoittaa. ”On fakta, että 42 prosentilla hedelmällisessä iässä olevista naisista ei ole pääsyä turvallisen ja laillisen abortin piiriin”, Marina muistuttaa. Tukiryhmä pyrkiikin parantamaan maailmaa auttamalla ihmisiä, joiden asuinmaan lainsäädäntö kontrolloi heitä. ”Minulle on tärkeää auttaa jokaista, joka haluaa abortin, välittämättä siitä missä he asuvat tai mikä heidän syynsä aborttiin on.”
Miksi meidän sitten pitäisi välittää siitä, mikä aborttilainsäädännön tilanne muissa maissa on?
Marina huomauttaa, että oikeistolaisten ja konservatiivisten puolueiden päästyä valtaan eri puolilla Eurooppaa aborttioikeus on taas tapetilla useissa maissa. Se mitä muille tapahtuu nyt, saattaa seuraavaksi tapahtua meille. Edistykseen ei pidä tuudittautua edes sellaisissa paikoissa, joissa lainsäädäntö on sallivampi. Esimerkiksi Puolassa abortti oli aiemmin laajalti sallittua, mutta oikeutta on sittemmin ryhdytty rajaamaan ja nyt abortit halutaan kieltämään kokonaan.
Asenneilmapiirin muutoksesta on ollut viitteitä myös Suomessa, jossa ulkoministerimme Timo Soini on omilla toimillaan ottanut rajusti kantaa aborttia vastaan. Soinin toimia ei myöskään ole tuomittu tavalla, joka olisi selvästi osoittanut, että asia otetaan vakavasti. Aborttioikeutta ei siis tule koskaan pitää itsestäänselvyytenä vaan sen puolesta pitää muistaa taistella, ja kollektiivinen taistelu yhden maan naisten oikeuksien puolesta on samalla taistelua meidän kaikkien oikeuksien puolesta.
Ja kuten Marina muistuttaa, erityisesti silloin kun tilanne omassa asuinmaassamme on hyvä, meidän on tärkeää muistaa osoittaa solidaarisuutta heille, joilla ei ole samaa vapautta valita.
”On tosi tärkeää painottaa, että kaikilla tulisi olla oikeus omaan kroppaansa”, Marina tiivistää. ”Se on oikeus, jonka patriarkaatti on riistänyt naisilta vuosisatojen ajan. Minulle on tärkeää tehdä kaikki mahdollinen näiden oikeuksien takaisin hankkimiseksi. Toisen aallon feministisessä kamppailussa avainasemassa ollut iskulause My body, my choice on yhä tänäkin päivänä tismalleen yhtä relevantti.”
Lue lisää Abortion Network Amsterdamin toiminnasta ryhmän nettisivuilta.
jatka lukemista:
mistä puhumme kun puhumme abortista?
sinun kroppasi ei ole sinun
#Czarny prtoest puolan aborttikieltoa vastaan
seuraa blogia myös Facebookissa ja Bloglovinissa.