Ruotsalaisen valokuvaaja Johan Bävmanin projekti Swedish Dads, joka näyttää vanhempainvapaalla olevia isiä jokapäiväisen lapsiperhe-elämän melskeissä, on herättänyt paljon kiinnostusta maailmalla. Vaikka suomalaiseen systeemiin tottuneelle ihmiselle ajatus lapsiaan hoitavasta isästä ei olekaan mitään ennenkuulumatonta, esimerkiksi Jenkeissä kuvat ovat kuulemma kummastuttaneet monia. Vanhemmuuden tasa-arvoinen jakautuminen (heteroperheissä) naisten ja miesten välillä ei siis vieläkään ole todellisuutta, ei vaikka toisinaan niin kuuleekin väitettävän. Osallistuvaa isyyttä näyttämällä ja siten normalisoimalla Bävmanin projekti edistää pienellä – ja visuaalisesti erittäin miellyttävällä – tavalla tämän tasa-arvon toteutumista.

Bävman on kertonut aloittaneensa projektin ollessaan itse kotona poikansa kanssa ja huomattuaan, että vanhemmuutta ei koskaan käsitelty tavalla joka olisi puhutellut häntä ja hänen kokemuksiaan. Niinpä Bävman päätti itse ryhtyä tutkailemaan lasten kanssa kotiin jääviä isiä sekä sitä mitä lasten kanssa vietetty aika miehille merkitsee. Swedish Dads-projekti ei kuitenkaan koostu romantisoiduista ja puleeratuista poseerauksista, vaan päivittäisistä kuvista vanhemmuudesta leikkeineen ja velvollisuuksineen, siivouksineen ja silmäpusseineen. Isyydestä puhutaan yhä edelleen vain harvoin tällä tavalla, läsnäolevana ja täysiaikaisena vanhemmuutena, joka on tasa-arvoista äitiyden kanssa. Valokuvien ohesta löytyvissä lyhyissä tekteissä (joista osan pääsee lukemaan esimerkiksi tästä Buzzfeedin jutusta) monet kuvissa esiintyvät isät puhuvatkin siitä, miten tärkeää useille miehille on (tai olisi) saada olla kotona lastensa kanssa huomattavasti pidempään kuin monien maiden nykyjärjestelmät sallivat. Niinpä Bävmanin tätä usein vähemmälle huomiolle jäävää vanhemmuuden kokemusta valottava projekti on sekä kaunis että erittäin tarpeellinen.

Vanhemmuus liitetään edelleen vahvasti naisiin, ja (tämän ehkä jo tiesittekin) se on monella tapaa ongelmallista tasa-arvon kannalta. Äitiyden korottaminen jalustalle ja äidin ajatteleminen pääasiallisena vanhempana vaikuttaa negatiivisesti muun muassa naisten asemaan työelämässä: koska naiset jäävät kotiin hoitamaan lapsia miehiä useammin, eivät vanhemmuuden kustannukset jakaannu tasaisesti työnantajien sekä esimerkiksi nais- ja miesvaltaisten alojen kesken. Tämä taas johtaa siihen, että monet työnantajat eivät palkkaa nuoria naisia, sillä heidän pelätään jäävän äitiyslomalle ja aiheuttavan sillä firmalle sekä käytännön hankaluuksia että kustannuksia. Lisäksi lasten hoito kotona pienentää naisten tuloja ja johtaa siten myös pienempään eläkkeeseen. 

Yhtäläisyysmerkkien vetäminen vanhemmuuden ja naiseuden välille vaikuttaa negatiivisesti myös miesten mahdollisuuksiin jäädä kotiin lastensa kanssa. Miesten vanhempainvapaa koetaan edelleen vähän hankalana asiana ja siihen rohkaistaan vain harvoilla työpaikoilla. Lisäksi työyhteisön ja oman ystäväpiirin asenteet saattavat vaikuttaa asiaan: jos sosiaaliset asenteet kertovat kotiin jäävän miehen olevan omituinen, voi kynnys tehdä tällainen erikoisena pidettävä päätös nousta hyvin korkeaksi. (Ei myöskään pidä unohtaa ylemmässä kappaleessa lueteltujen syiden johtavan naisvaltaisten alojen matalampaan palkkatasoon. Monissa pienituloisissa heteroperheissä joudutaankin valitsemaan kotiinjäävä vanhempi tulotason mukaan, ja niin töihin palaa usein mies – riippumatta siitä, miten vanhemmat ihannetilanteessa tahtoisivat perhe-elämänsä järjestää.) Niinpä monet isät kokevat, etteivät saa lastensa ensivuosissa sellaista roolia kuin haluaisivat ja että he jäävät paljosta paitsi ollessaan töissä äidin viettäessä aikaa lasten kanssa. Monet Bävmanin projektissa kuvatut miehet kertovatkin kuulleensa koti-isyyttä koskevaa kummastelua ja jopa epäilyä. Vaikka miehillä onkin siis teoreettinen mahdollisuus jäädä kotiin lastensa kanssa, näin arvolatautuneen valinnan ei voida vielä sanoa olevan ainoastaan yksilön omasta tahdosta kiinni. Monien asioiden on muututtava ensin. Vasta sitten, kun nuorilta naisilta ei työhaastatteluissa tentata vauvasuunnitelmista ja kun hiekkalaatikon reunalla istuvaa isää ei enää ihmetellä, voimme alkaa todella puhua naisten ja miesten tasa-arvoisen vanhemmuuden vähittäisestä toteutumisesta.

Bävman osallistuu tällaisen tulevaisuuden luomiseen herättelemällä keskustelua osallistuvasta, tasa-arvoisesta isyydestä. Siksi onkin ilahduttavaa, että tämän kuvat ja niihin liittyvät kertomukset on nyt koottu myös kirjaksi. Yli 40 isää lapsineen esittelevän Swedish Dad-kirjan voi tilata parilla kympillä Bävmanin nettikaupasta ja suosittelen sitä lämpimästi lahjaksi kaikille vanhemmille tai sellaisiksi aikoville! Kirja lämmittänee erityisesti isäihmisten sydäntä, mutta siitä on ehdottomasti mahdollista diggailla myös muuten – esimerkiksi tämä onnellisesti lapseton lukija vuodatti peräti pari kyyneltä kirjaa lehteillessään ja hankki sen samantien omaa kokoelmaansa koristamaan.

Kuvat: Johan Bävman