Säästökuuri osa 6: Viisi kuukautta myöhemmin
Edellisestä säästökuuripostauksesta on hujahtanut jo kaksi kuukautta, eli tilannepäivitys lienee paikallaan. Te ootte varmaan katselleet blogissa vilahtelevia kukkapuskia, huonekasveja sekä viini-iltoja ja miettineet: no nyt toi toivoton itä-helsinkiläismuicceli on salee repsahtanut taas tuhlailemaan. (No ei, en oikeesti usko että ketään nyt niin paljoa kiinnostaa pitää mun kaktuksista lukua.) Mutta voin kertoa hyviä uutisia:
töyssyisen alun jälkeen jokin tuntuu rahankäyttötavoissani aidosti muuttuneen.
Mähän oon reissaillut ihan muka-kroisoksena menemään koko tän vuoden, vaikkei mulla oo ollut päivääkään palkallista lomaa sen jälkeen, kun aloitin uudessa duunissa maaliskuussa. Ootte nähneet mun viilettävän Kroatiassa, Toscanassa, Stadissa ja vaikka missä. Liksoistani on palkattomista lomista johtuen puuttunut heinäkuusta alkaen viimeisimpään, perjantaina saapuneeseen palkkaan asti noin 25% ja lisäksi oon valuttanut jäätävän summan massia lentoihin sekä hotelleihin – mutta silti, god damn, mä oon pärjännyt ihan hyvin. Oon osittain kattanut matkarellestykseni edellisestä duunista rahana maksetuilla pitämättömillä lomilla (jotka lasken säästöiksi, enkä haluaisi sen kaiken katoavan savuna ilmaan), mutta peruslaiffin ja matkoihin liittymättömät haihatukset oon onnistunut kuittaamaan neljänneksen normaalia keveämmällä rahapussilla.
Tiivistettynä: kyseessä on olleet tavallista kalliimmat kuukaudet, tavallista pienemmällä liksalla, mutta mä kehtaan vielä katsoa itseäni peilistä. Paneudun postaussarjan seuraavassa osassa tarkemmin siihen, miten rahankäyttötapani ovat käytännössä muuttuneet.
Säästökuurin alkuperäinen kimmoke oli se, että havahduin tuhlaamiseni muuttuneen holtittomaksi, koin kadottaneeni kokonaiskuvan siitä, minne mun rahat kuukausittain katoaa ja hyljänneeni aina selkärangastani kimmonneen sukanvarteen säästämisen periaatteen. Tänään oon huomattavasti keväistä tilannetta paremmin kartalla talouteni kokonaiskuvasta, mutta mitenkäs säästämisen laita? Onko sinne sukanvarteen saanut riivittyä yhtään mitään?
Kunnianhimoiset säästösuunnitelmat oon valitettavasti joutunut unohtamaan (ja osan ylpeydestäni nielemään) yllä mainituista poikkeusolosuhteista johtuen, mutta säästötilin saldo on kuitenkin nousujohteinen prokkiksen aloitustilanteeseen verrattuna. Eli ainakaan en oo nakertanut säästöjäni, huoh. Lisäksi aiemmin esittelemäni, suorastaan nerokkaaksi kokemani säästökikka on purrut:
Elokuun alusta saakka joka ikinen tiistai mun käyttötililtä on automaattisesti häippässyt noin 30 euroa säästötilille. Moni teistä on ihmetellyt sitä, että miksi ihmeessä mun pitää siirtää rahaa säästöön viikoittain – eikö palkkapäivänä siirretty suurempi könttäsumma ajaisi saman asian? Periaatteessa toki joo, mutta itse saan kiksejä siitä, että noin pienellä, suorastaan huomaamattomalla summalla viikossa (jota voisi vaikka verrata yhteen edulliseen dinneriin) oon kerryttänyt kolmessa kuukaudessa 400 euroa pätäkkää. Enkä yleensä ees huomaa tai muista tuon kolmenkympin katoamista. 400 euroa ilmaiselta tuntuvaa, ylimääräistä rahaa yhtäkkiä säästössä. Ja kun nää taloudelliset tahmakuukaudet nyt viimein ovat ohi, saa tuo viikoittainen pikkusäästö toki taas kaverikseen suuren, palkkapäivänä sukanvarteen siirtyvän köntän.
Kun pahin sekoilu ja ahdistus rahankäytön suhteen ovat tätä nykyä hallinnassa, projektin seuraavat etapitkin tuntuvat selviltä:
– Järkeistää rahankäyttöäni entisestään, eli yrittää päästä eroon vielä muutamasta tuhlarirutiinista. En jatkossakaan halua katua hauskoja viini-iltoja ystävien kanssa, mutta suunnitelmallisuutta lisäämällä saatais takuulla esimerkiksi ruokaostoksiin kuluvasta massista iso osa napsaistua pois.
– Alkaa taas kunnolla säästämään! Laittaa se tähän saakka liksastani uupunut 25% suoraan säästötilille, kun sitä ilmankin näytän selviävän.
– Ryhdistäytyä sijoitusasioissa. Oon ollut Tanskaan muutettuani ihan hukassa ilman mun ihanaa Säästöpankin sijoitusneuvojaa, mutta kai tästäkin maasta edes yksi pätevä tyyppi löytyy. Ehkä.
Saaga siis jatkuu. Stay tuned.
Kaikki aiemmat säästökuuripostaukset löydät raha-tagini alta täältä.
Disclaimer: tiedän, että monelle vaikkapa kolmenkympin säästö viikossa ei todellakaan oo mikään ”huomaamaton pikkusumma”. Kirjoittelen omasta kuplastani, omasta vinkkelistäni, itselleni tärkeästä aiheesta joka toivottavasti motivoi myös muita – antakaa siis anteeksi, jos kuulostan ihan pirun ärsyttävältä elvistelijältä.
—
Muistathan seurailla joko Facebookin, Bloglovinin tai Instagramin kautta.