On ihan käsittämätöntä, miten sain kuin yhdessä yössä, taikaiskusta, näin paljon omaa aikaa päiviin kun bebe täytti kaksi kuukautta 😀 Noin kahdeksaan ekaan viikkoon ei ollut toivoakaan, että ehtisin tuuttaamaan blogipostauksia pihalle säännöllisesti – ja nyt aloitan tyyliin jokaisen aamun omassa rauhassa kirjoitellen. En tiedä kuinka kauan tämä auvoisa vaihe kestää, mutta otan tästä ilon irti. Mulla onkin lukuisia postausaiheita mielessä (lähinnä vauva- ja äitiysaiheisia, sorry not sorry!), juttuja joista oon hinkunut kirjoittamaan muttei vaan oo ollut saumaa.

Yksi syy, joka mahdollistaa päivittäisen vapaa-aikani on se, että poikaystäväni lomailee kanssani koko kesän. Kuten aiemmin mainitsin, ei hänestä ennen parin kuukauden rajapyykkiä ollut iiiiiihan hirveästi apua varsinaisessa vauvan hoidossa, koska bebe oli minussa totaalisen kiinni, mutta nyt kun vauveli kelpuuttaa isänsä seuran oon välillä free as a bird. Niin no, ehkä pari tuntia päivässä. En oo vielä esim. lähtenyt himasta ilman vauvaa. Ja joskus kun vauva hengaa isänsä kanssa, kulutan aikaani katsellen videoita vauvastani. Mutta lasken tämän vapaudeksi. Elämä on muuttunut…

Mutta tosiaan, yksi aihe josta aioin kirjoittaa jo kuukausia sitten on äitiys-, isyys-, ja vanhempainvapaat tanskalaisittain ja kuinka me aiomme ne perheessämme sumplia. Ja jälleen pahoittelut, mikäli suomenkieliset termit jne. ovat meikäläiseltä hukassa. En oo aiheen ekspertti täällä Tanskan päässäkään, joten kerron siis lähinnä miten homma menee just meidän kahden tapauksessa.

Tämä postaus keskittyy lähinnä käytännön järjestelyihin – palaan meidän fiiliksiin ja kokemuksiin toisella kertaa.

Yleisesti ottaen Tanskassa vanhempainvapaakuvio on tämä:

• Äidin vapaat. Äitiysloma alkaa 4 viikkoa ennen laskettua aikaa. Lisäksi äidille kuuluu 14 viikkoa vapaata synnytyksen jälkeen.
• Isän/partnerin vapaat. Isälle kuuluu 2 viikkoa vapaata synnytyksen jälkeen.
• Yhteiset/jaettavat vapaat. Lisäksi jaettavana on 32 viikkoa vapaata, joista isälle lähitulevaisuudessa korvamerkitään kahdeksan viikkoa. Tämä tarkoittaa sitä, että isä pitää näistä viikoista vähintään 8 ja äiti enintään 24. Isälle korvamerkittyjen viikkojen taustalla on EU-päätös, eli sama sääntö on kai tulossa Suomeen. Mutten ole varma 😀 Me ollaan tästä niin hyvin kärryillä, että luultiin isälle kuuluvan jo nyt ”pakollisena” kahdeksan viikkoa. Nämä vapaat voi pitää lomittain tai päällekkäin, ihan miten vaan tahtoo.
• Yllämainitut vapaat ovat siis peruskauraa, jolta saa aina joko täyttä liksaa työnantajalta tai päivärahaa valtiolta. Lisäksi vapaata on mahdollista jatkaa 8 tai 14 viikolla omasta pussista. Tämä tarkoittaa siis sitä, että työnantajan on pakko suostua ylimääräisiin vapaaviikkoihin, mutta päivärahaa/palkkaa ei niiltä heru.
• Ansiosidonnaisen päivärahan maksimisumma – johon me olemme oikeutetut – on kuussa noin 14.000 kruunua, eli noin 2.000 euroa, verojen jälkeen. Tämä tuntuu Suomi-vinkkelistä jäätävältä summalta rahaa, mutta Tanskassa elinkustannukset ovat korkeammat.

Meidän tapauksessa tulot sekä vapaat jakautuvat näin:

• Minä sain täyttä äitiysloman palkkaa työnantajaltani 4 viikkoa ennen laskettua aikaa, aina synnytykseen saakka, joka tapahtui neljä päivää lasketun ajan jälkeen.
• Saan myös täyttä palkkaa työnantajaltani noilta lakisääteiseltä 14 viikolta synnytyksen jälkeen sekä 10 ylimääräiseltä viikolta, eli yhteensä 24 viikolta.
• Poikaystäväni sai täyttä palkkaa työnantajaltaan 2 viikkoa lapsen syntymän jälkeen. Lisäksi hän saa täyttä palkkaa 13 ylimääräiseltä viikolta.
• Tämä tarkoittaa siis sitä, että noista 32:sta yhdessä jaettavasta viikosta mä saan täyttä palkkaa 10:ltä ja poikaystäväni 13:lta, ja lopuilta yhdeksältä kotona oleva osapuoli (minä) saa maksimipäivärahaa.

Tanskassa, ainakin omissa piireissäni, tuntuu olevan yleistä, että äiti palaa töihin vauvan ollessa 9 kk ikäinen ja isä jää silloin pariksi kuukaudeksi kotiin vauvan kanssa. Päiväkodin lapsi aloittaa usein jo ollessaan 11 kk ikäinen. Poikaystäväni ei erinäisistä syistä tahtonut hillota 13 palkallista vapaaviikkoaan ensi vuodelle, vaan tulimme siihen tulokseen että hän pitää koko höskän suoraan vauvan syntymän jälkeen. Tämä siis tarkoittaa kokonaista 15 viikkoa kotona meidän kanssamme! Olisimme ehkä päättäneet toisin mikäli vauvan syntymä olisi osunut talveen, mutta yhteinen kesä kotona houkutteli ja meillä oli siihen taloudellinen mahdollisuus.

Poikaystäväni palaa töihin elokuun puolivälissä ja mun täysi palkka lakkaa juoksemasta lokakuun puolivälissä. Tämä on aivan hemmetin sekava ja vaikea selittää, mutta valitsemamme kuvio tarkoittaa sitä, että koska ”tuhlaamme viikkoja” olemalla koko kesän samaan aikaan lomalla josta saamme korvausta, saan päivärahoja enää yhdeksältä viikolta tuon jälkeen. Eli joulukuun alkupuolella päivärahatkin loppuu, enkä saa enää latiakaan mistään.

Vauvamme on joulukuussa alle kahdeksan kuukauden ikäinen, joten on sanomattakin selvää ettei raasua laiteta silloin vielä tarhaan. Olemmekin päättäneet jatkaa mun lomaani vielä tuon ylimääräisen maksimin, 14 viikon verran. Palaan siis näillä näkymin duuniin maaliskuun lopussa, ja viimeiset kolme kuukautta olen ilman minkäänlaista korvausta (joskin blogin kautta mahdollisesti sikiää joitakin yhteistöitä ja saan hieman ylimääräistä taskurahaa, fingers crossed :D).

Miksi päädyimme tähän ratkaisuun?

Tämä kuulostaa ehkä itsekkäältä ja taantumukselliselta, mutta raskaaksitulohaasteiden sekä raskausajan kauhujen jälkeen MIKÄÄN MAHTI MAAILMASSA ei saa minua palaamaan töihin ja jättämään vauvaani ennen kuin hän on sen 11 kk ikäinen. Ei niin mikään. Poikaystäväni saa ilman muuta isyyslomailla kanssani yhtä aikaa, mutta minä en mene töihin tämän lapsen ollessa 9 kk ikäinen, en helvetissä. Kun alettiin keskustelemaan vanhempainvapaiden pitämisestä poikkiksen kanssa, oli kulmani tämä: minä by the way palaan töihin vasta maaliskuussa, millons sä kelasit olla vapaalla.

Kun tällä tavalla tyrannisoin itse oman päätökseni, kannan toki siitä myös taloudellisen vastuun. Tein tarkan budjettilaskelman, joka vahvisti käsitykseni siitä että meillä olisi varaa pitää sekä poikaystäväni 13 vanhempainvapaaviikkoa kanssani samaan aikaan että minulle tyystin liksattomat ylimääräiset 14 viikkoa. Sain mm. keväällä bonuksen töistä ja sörssin viime vuoden veroprosentin naurettavan yläkanttiin, joten massia tupsahtikin sopivasti muutaman kuun liksan verran ”ylimääräistä”. Kustannan siis itse oman lomailuni, enkä oleta poikaystäväni tyystin elättävän meitä noiden ylimääräisen 14 viikon ajan.

Nyt haasteeksi on kuitenkin muodostumassa se, ettei vauvalle meinaa irrota paikkaa hinkumastamme päiväkodista ennen ensi vuoden toukokuuta. Joka tarkoittaisi sitä, että meidän pitäisi venyä olemaan vauvan kanssa himassa vielä ylimääräiset 1,5 kuukautta. Jaiks. Se onkin jo probleema usealta kantilta. Mutta eiköhän me jotain keksitä…

Toivottavasti tästä sekoilusta sai jotain selvää 😀 Kysy pois, jos jotain jäin hampaankoloon. En tosin lupaa osaavani vastata 😉

Mitenkäs teillä sumplitaan vanhempainvapaat? Mulla ei oo hajuakaan, miten nää kuviot menevät Suomessa – muista maista puhumattakaan.

—

Facebook | Bloglovin | Instagram