Nørrebro Summers

3.3.2017 marjapilami

Arjen mullistanut ääniviesti

Joskus ihan yhtäkkiä eteen osuu jotain sellaista, mikä muuttaa elämää. Ehkei sentään mullista, mutta onnistuu peijooni tuosta noin vaan liikuttelemaan vanhoja, kangistuneita kaavoja. Ja jos oikein hyvin käy, vieläpä parempaan suuntaan. Voin kertoa, että meikäläinen on sen verran kangistelevaa tyyppiä, että ihan helpolla muutokset eivät yleensä tapahdu.

Näinkin viattoman näköisenä muutos asteli arkeeni eräänä tiistaina tammikuun loppupuolella:

FullSizeRender 6.jpg

Mikä tää juttu oikeen on, virhepainallusko kenties, ihmettelin aikani. Se oli kuulkaa ääniviesti hyvältä ystävältä, jonka kanssa yhteydenpito on jäänyt harmillisen epäsäännölliseksi sen jälkeen, kun muutin Tanskaan. Samainen ystävä muuten, jonka reissuja kadehdittuani varasin itse lennot Thaikkuihin.

Vierastin konseptia ja vilkuilin Whatsappia epäluuloisesti seuraavat tunnit. Pitäisikö mun lähettää mokoma monologi takaisin? Mitä mä muka sanoisin? Miten dorkalta mun ääni kuulostaisi? Lopulta voitin ujouteni ja lähetin ekan äänikseni. Kikattelin enkä ollut varma, mihin lausahdukseen viesti kuuluisi lopettaa. Valitsin lonkalta kiusaantuneen: ”heeeiii heiiii”. Tuntui hölmöltä. Viestin lähetettyäni tajusin, että jäi vaikka mitä sanomatta ja lähetin toisen kikatteluviestin vielä perään.

Ja siitä se sitten lähti. Life as I knew it was over.

Ääniviestibuumi levisi seuraavien päivien aikana muutamaan muuhunkin Whatsapp-keskusteluun ja sai aikaan jopa puhelinsoittoja silloin, kun huomattiin frendin kanssa että ollaan molemmat samaan aikaan linjoilla. Yhtäkkiä parhaat kaverit, joiden kanssa ei arjen ja yhteydenpitolaiskuuden keskellä yleensä saa tarpeeksi jubailtua, tulivatkin aktiiviseksi osaksi lähes jokaista päivää. Olin myyty. Ja koukussa.

Kyseinen kommunikaatiomuoto on just sopiva meille kiireisille naisille, joilla uhkaa tunnit loppua päivästä kesken. Tai jotka ei vaan saa aikaiseksi pitää tarpeeksi yhteyttä. Miten vaivatonta ja nopeaa muutaman minuutin mittaisen viestin lähetys tai kuuntelu onkaan! Samassa ajassa, jossa saisi pelkistetyn stoorin näpyteltyä, ehtii lärpätellä vaikka mitä. Muutamallakin viestillä viikossa pysyy ihan eri tavalla kartalla toistensa elämän pikkujutuista, ja tietty isoistakin.

Superkätevä tapa pitää yhteyttä eri maassa sijaitseviin kavereihin, mutta lähetellään niitä myös kilsan päässä asuvan Köpis-bestiksen kanssa. Mun ystävyyssuhteet ahkerimpien ääniviestittelijöiden kanssa on hilautuneet paljon tiiviimmiksi tässä vaivaisen kuukauden aikana. Ja tosiaan ne spontaanit puhelut ja säännöllinen vuorovaikutus parhaiden tyyppien kanssa on ihan timanttista.

Suosittelen siis kokeilemaan heti paikalla! <3

P.S. Ja mitä tulee siihen oman äänen arasteluun: mä oon aina kelannut ääneni olevan karsea (niin kuin kai jokainen ajattelee omastaan), mutta muutaman itse lähettämäni kikatteluviestin kuunneltuani oon muuttanut mieltäni. Se kuulostaa onnelliselta ääneltä, lämpimältä, sellaiselta joka hymyilee.

—

Voice messages are my new thing!

—

FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:

FACEBOOK

BLOGLOVIN’

Avainsanat: muu sälä

Suhteet Sisustus Ystävät ja perhe Mieli

1.3.2017 marjapilami

Thaimaa tähän saakka: Gekkoja, kissoja ja turn down service

Terkkuja Thaimaasta, Koh Changin saarelta tarkalleen ottaen. Täällä elo sujuu laiskanpulskeasti ja aletaan vähitellen päästä täydellisen rentoutumisen makuun. Meidän hotelli on ihan huippuihana – niin ihana ettei täältä oikein raaskisi lähteä minnekään. Ollaankin tähän saakka kulutettu päivätunnit lähinnä hotellimme altailla polskien ja meressä pulahdellen.

Päivittelen muuten lomalaiseen tapaani Instagramia aktiivisesti, käyhän siis katsastamassa @marjapilami.

Lisäksi oon muun muassa:

– Ottanut puolentoista tunnin thaimassagen, joka huipentui siihen että nenääni hierottiin ja lopuksi mun päällä istui kissa. Anteeksi mitä?

– Ostanut täydellisen lomakaavun muutamalla eurolla.

– Valinnut raflassa niin tulisen annoksen, etten voinut syödä sitä (ja oon mielestäni aikamoinen chili-pro). Päädyin tilaamaan listalta jotain muuta – ja käytin alkuperäisestä annoksesta yksittäisiä riisinjyviä mausteena. Toisin sanoen: oppinut kantapään kautta, että in Thailand spicy means very spicy.

Tapasin tän pienen kaverin matkalla Bangkokista Koh Changille.

Bloginurkkaus Thaikku-tyyliin.

– Saanut vahvistuksen pitkään pyörittämälleni teorialle, että moskiitot rakastaa meikäläistä. Mun jaloissa ja käsissä on kymmeniä paukamia moskiittosprayn käyttämisestä ja käyttämättömyydestä huolimatta, ja spraytön frendi on saanut kaksi puremaa. Tässä vaiheessa lomaa alkaa ehkä jo vähän helpottaa: oon oppinut, että kolme spraykerrosta tarjoaa kohtuullisehkon suojan ja nukun yöni suojapussissa, peitto patjan alle viritettynä.

– Kirkaissut säikähdyksestä, kun keskelle illallispöytäämme tipahti jostain gekko.

– Kokenut elämäni ensimmäisen kerran hotellin turn down -palvelun, eli sen kun illalla joku tuo huoneeseemme sangollisen jäitä (hyvä koska me raahattiin skumppaa Suomesta ja tarvitaan niitä jäitä), asettelee tohvelit sänkyjemme viereen ja kääntää peitoistamme yhden kulman (eiköhän rikkaat löydä peittonsa alle iltaisin, ellei niille vinkata mistä sinne mennään?).