Ahh nää hitaat, ikiomat lauantaiaamut. Ihan parasta. Osoitin eilen suunnatonta selkärangan vahvuutta ja jätin Nørrebron viinibaarit kymmenen aikaan illalla, päästäkseni ajoissa nukkumaan. Ja voidakseni herätä ihan tyhmän aikaisin lauantaina. Kai tää on taas se aikuisuus (tai nykynuoruus, termi joka eilen skumppapäissämme keksittiin).
Nyt on toinen kuppi kahvia menossa ja aika esitellä pienen muodonmuutoksen kokenut tikashyllymme.
Kyseinen hylly on selviytyjätyyppi. Muuttomiehet nostivat sen olohuoneen nurkkaan muuttopäivänä ja jollain ilveellä se jämähti juuri siihen, osaksi pysyvää sisustusta. Vaikkei tosiaan ollut tarkoitus, enkä edelleenkään oo varma pidänkö koko kapistuksesta.
Toisaalta, tykkään tavarasta ja rönsyilevistä sekonurkkauksista, joten kai mun sydämessä pieni lokero hyllykölle on – ja sen muuntautumiskyvylle. Viime viikonloppuun asti hylly oli epämääräinen kasa vähän kaikenväristä kaikkea, kuva vaikkapa täällä.
Edelleen se taitaa olla vähän epämääräinen, ja kasakin, mutta huomattavasti hillitympi sellainen.
Oon melko hurmioitunut siitä, miten helppoa ja nopeaa oli vaihtaa käytännössä koko olohuoneen ilmettä karsimalla tavaraa tikashyllystä ja lisäämällä rauhallisempia juttuja tilalle. (Rauhallisiin juttuihin ei lukeudu eräs viherkasvi, jonka kasvupyrähdyksellä ei oo mitään rajaa. Joudun varmaan kohta letittämään sen. Mutta en varmasti kyni tai leikkaa viherpeukaloni kirkkainta todistuskappaletta, en.)
Löysin toiseksi ylimmällä hyllyllä olevan vaaleamman pikkuruukun, riehaantuneen kasvin kaverina olevan kannun ja sen alla olevan valkoisen sekä siniruskean ruukun kirppareilta viime viikonloppuna. Voitte kuvitella, miten intona olin, kun kauhoin reppuuni löytöä löydön perään. Poikaystävä vihasi uusista hankinnoistani vain kannua, siihenkin se on toivottavasti jo tähän mennessä tottunut.
Oon joskus aiemminkin kai kertonut, että meillä poikkiksen kanssa oli entuudestaan tosi vähän varsinaista sisustustavaraa ja suurin osa siitäkin vähästä on karsiutunut pois viime vuosien lukuisissa muutoissa. Sielukkaat yksityiskohdat ovat meikäläiselle tärkeitä, joten kaikkea ei viitsisi uutena ostaa. Halleluja siis kirpputorit ja persoonalliset second hand -löydöt.
Mikäli hyllyä ei heivata kokonaan pois olkkarista, luulen sen kokevan muodonmuutoksia jatkossakin. Se on huomaamattomana, valkoisena seinäruusuna helppo kohde mun luovuudenpuuskille ja uudistuksen kaipuulle.
Suosittelen siis vastaavaa huonekalua jokaisen sisustusjojoilijan kotiin.
Kivaa lauantaita, nauttikaa <3
—
I pimped the bookshelf.
—
FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:
FACEBOOK
BLOGLOVIN’
