Tag: Helsinki

Mä oon jo vuosia ollut aika nirso reissaaja siinä mielessä, että tahdon panostaa majoittumisen laatuun. Helsingissä vieraillessakin buukkaan mielelläni tasokkaan hotellin sen sijaan että nukkuisin yöni huonosti kaverin sohvalla. Se on mielestäni joka pennin arvoista. Nyt pikkuvauvan äitinä täytyy todeta, että epämääräisten ja epämukavien majapaikkojen ajat ovat lopullisesti ohi – lapsosen kanssa matkatessa tilaa ja […]

Vietettiin juuri viisi päivää Helsingissä. Sinne pääsy ja sieltä lähteminen ei oo koskaan ollut vaikeampaa. Mietittiin ennen reissua tarkasti koronahommia, vaakakupissa painoivat sekä vauvan että riskiryhmään kuuluvien perheenjäsenten terveys sekä Suomessa että Tanskassa. Toisaalta sekin tuntui korvaamattoman tärkeältä, että vauvan suomalaiset isovanhemmat ja mun parhaat ystävät pääsevät tapaaman uuden tulokkaamme hänen ollessaan vielä pikkuinen. Heinäkuun […]

Melkein meinasi huumori loppua (lue: loppui jo ajat sitten), kun näytti siltä että mun pitää taas perua Helsingin reissu enkä pääse käymään siellä koko raskauden aikana kertaakaan ellei joulukuun pikavisiittiä lasketa. Edellinen piipahdus piti viime hetkellä perua sikiön kromosomitestauksen vuoksi (siis maailman hirvein syy joutua perumaan yhtään mitään, voin kertoa) ja viime viikon reissu uhkasi jäädä väliin […]

Päätin strategisesti tulla kotiin jo sunnuntaina, jättää yhden ihanan pääsiäismaanantain Stadin reissusta palautumiseen, sisustukseen, kirjoittamiseen, kokkailuun, laatuaikaan F:n kanssa, kaikkeen sellaiseen kivaan mitä vapaapäivänä kotosalla yleensä tehdään. Heräsin yhdeksän tunnin yöunien jälkeen umpiväsyneenä, aamun suihkukaan ei auttanut. Ei kaksi mukillista vahvaa kahvia, eikä se kun laitoin farkut jalkaan (ootteko te huomanneet, että vapaapäivänä ramaisee jotenkin […]

Käydäkö Helsingissä omin päin ystäviä moikkaamassa vai poikkiksen kanssa meidän entistä yhteistä kotikaupunkia fiilistelemässä, yrittääkö tavata kaikkia kavereita edes pikaisesti pitkästä aikaa vaiko pyhittää tuntikausia niille läheisimmille. Varatako illallistunnit kotiruoalle perheen parissa vai kaupungin uusimpien trendiraflojen testaamiseen. Ikuisia, kinkkisiä, raastavia expatin ongelmia. Ikinä ei ehdi kaikkea. Mä en käy Helsingissä tarpeeksi usein, en läheskään, sinne päinkään. […]

Aika myöhään perjantai-iltana mä kävelin Hesaria pitkin frendille pikkuista matkalaukkua perässäni kiskoen, hämärässä oli yllättävän lämmin tallustaa, kulmat näyttivät tutuilta ja tavallaan vieraalta. Ohimolla jyskytti, kai se johtui väsymyksestä, kuoppaisesta lennosta, seonneista ruoka-ajoista, ehkä mulla vaan oli ollut mielessä liikaa kaikkea. Mun edellä käveli pariskunta, kaksi laitapuolen kulkijaa, jotka riitelivät kyllästyneesti jostain. Mä en oikein […]

On aika taputella tämänkertainen Helsinki-saaga pakettiin. Linkit edellisiin osiin löytyy tämän postauksen lopusta. Kun saavuttiin mun turistien kanssa lauantaina festarialueelle, tuntui edellisen yön melankolia kovin kaukaiselta. Juotiin viiniä muovimukeista, valitettiin vähän kuumuudesta, juoruiltiin niitä näitä ja laahustettiin ympäriinsä. Törmäsin muutamaan tuttuun ja yhteen ystävään, heitin läpyskää sekalaisen porukan kanssa ja olin varma, että illasta tulisi […]

Jossain sen välillä, kun seisoin perjantaisena kesäyönä parvekkeella syvää yksinäisyyttä potien ja sen, kun seuraavana päivänä kikatin Stadin frendin kanssa lounaalla, mulle alkoi valjeta, mitä mun elämästäni tällä hetkellä kipeästi puuttuu. Oon pistänyt hippulat vinkumaan ja rakentanut parissa vuodessa Tanskaan täyden elämän, sellaisen jota ei vajavaiseksi tunnista ilman läheltä tutkailua, mutta eräs lommo siinä vielä […]

Mä oon jo näiden reilun kahden Tanskassa asutun vuoden aikana oppinut, että Stadiin suuntautuvat matkat kouraisee keskisyvältä rinnan kohdalta joka kerta. Ei mitään liian dramaattista, ei muuttopäätöksen katumista, ei oikeastaan mitään kovin negatiivista – vaan jotain sellaista karvaan suloista, bittersweet kuulostaa niin paljon järkevämmältä, jota on oikeastaan aika kiinnostavaa pohtia. En koe juuri koskaan ikävää, […]

Neljän intensiivisen reissupäivän ja parin Flow-päivän jälkeen ihan vaan tällainen pikainen moi, elossa ollaan -päivitys. Olin varautunut Stadin matkalle lähtiessä vähän kaikkeen, mutten nähtävästi tarpeeksi. Oishan tuo pitänyt arvata! Mikään ei mennyt kuten oletin, pitkään viikonloppuun mahtui kauniita hetkiä ja ärsyttäviäkin. Nyt täytyy antaa ajatusten vähän rauhassa surrata ja asettua uomiinsa, ja riutuneehkon kropankin hieman […]