Tag: muu sälä

Miks sun blogin nimi on Lily? Onks se joku sun taiteilijanimi vai? Okei mut mitä bloggaamisesta siis saa, vai teet sä sitä ihan harrastuksena? Monta lukijaa sulla on? Saattekste paljon ilmasta tavaraa? Sattuneista syistä (joista yhden jo tiedättekin, toista ette ihan vielä) oon tällä viikolla käynyt monta hyvää ja huvittavaakin keskustelua mun blogista ja bloggaamisesta […]

Voihan riemu! Eilisen ehdottomasti paras sähköposti tuli Lilyn toimitukselta ja siinä kerrottiin, että rakkauslapseni Nørrebro Summers koreilee jatkossa portaalin suositeltujen blogien joukossa. En kyllä olisi voinut mahtavampaan seuraan päästä. Huh. Ja jee. Ja vau. Ja iiks. Olo on kuin Oscar-voittajalla.     Nørrebro Summers ei kuitenkaan omaksu jatkossakaan diivan elkeitä, vaan täällä tohelletaan entiseen malliin. […]

Oon nyt möllöttänyt himassa neljä päivää, tästä tulee viides. On ollut aikaa miettiä, miten hassuksi mun elämä on mennyt. Ekan Köpis-vuoden maaninen kavereiden haaliminen on vaihtunut lievään erakoitumiseen. Mun piti lähteä täksi viikonlopuksi mökkireissulle tyttöjen kanssa, ja salaa olin huojentunut kun flunssa kaatoi sen suunnitelman. On mulla pari frendiä täällä, joiden kanssa hengaus tuntuu hyvältä […]

Kyllä myönnän jollakin tasolla ihailevani sellaisia ihmisiä, jotka eivät koskaan jää saikulle ja puskee menemään vaikka kuumeessa. Ja tunnustan itse olevani hyvin dramaattinen sairastaja. Kun lämpö kohoaa 37:n alan lähestulkoon suunnitella omia hautajaisiani. Sattuu, joka paikkaan sattuu, tuska, tästä en kyllä selviä. Jossakin kohtaa edellisen postauksen kirjoittamisen, ajastamisen sekä julkaisun välillä muhun iski kaamea flunssa. […]

Viime viikko oli tosi hauska, mutta sellainen josta loppuivat pahasti tunnit ja päivät kesken. Eilen alkanut seuraajansa vaikuttaa samanlaiselta. Kaikkia jänniä juttuja on hautumassa, oon ärsyttävä enkä kerro niistä vielä mitään. Eikä toisaalta oo mitään kerrottavaakaan, koska ei saisi nuolaista ennen kuin tipahtaa. Mikä ihmeellinen sanonta muuten. Onko muka parempi nuolasta sitten vasta lattialta? Koska […]

Tällä viikolla on ollut koko ajan kiire. Suureksi osaksi sellainen hyvä, onnellinen kiire, kuoppa johon oon itse itseni kaivanut. Ja sitten kanssa vähän sellainen, joka ahdistaa. Elämässä tapahtuu niin paljon! On monia ihmeellisiä juttuja ja suuria kysymysmerkkejä. Ois ollut hirveesti puhuttavaa ja fiilisteltävää, mutta ei oo oikeen ollut ketään kelle puhua. Poikkiksen kanssa tietenkin puhutaan […]

Tää viikonloppu tarjosi meikäläiselle harvinaista herkkua, sain nimittäin viettää lähes vuorokauden yksin kotona kun F kyläili kaverillaan naapurikaupungissa. Kämppis on maailman ihanin, mutta välillä vaan on hyvä palloilla itsekseen. Mä otin omasta ajasta ilon irti ja elin isosti, kreiseilin menemään. Ekana siivosin kämppää ja fiilistelin ylvästä yksinäisyyttäni. Samalla vaihdoin muutaman pikkuesineen ja kasvin paikkaa. Kukaan […]

Aloitetaan vaikka tarinalla mun perheestä, eräänä viimekesäisenä sunnuntai-iltapäivänä mummolassa kahvilla. Oltiin asuttu siinä vaiheessa Köpiksessä pari hassua kuukautta ja Suomessa viikonloppureissulla. Pöydän äärellä istuttiin minä, äiti, mummo ja poikkis. Mun perhe ei varsinaisesti oo mukavuusalueellaan puhuessaan englantia, eli yleensä keskustelut käydään suomeksi F:n hymyillessä taustalla tajuamatta mitään. ”Me ollaan ajateltu, että ostettais talo”, mä kerroin […]

Koti ei oo yhtä kuin asunto. Eikä viimeisen päälle sisustettu kämppä tarkoita, että tuntisi sen omakseen. Meidän edellinen asunto ei ollut oikea koti. Asuttiin siinä melkein vuosi, mutta ne muistot tuntuu jo jonnekin kadonneen. Niin vähän se paikka mulle merkkasi. Sitä edeltävää Stadin keskustakämppää ja etenkin sen sijaintia mä rakastin, mutta siitä puhuttaessa meiltä lipsahtaa […]

Kappas, täältä pukkaa taas asukuvaa. Never say never. Nyt moiseen puuhaan innosti sunnuntaikävelyllä ohittamamme hieno graffitiseinä. Ja se, että mulla oli päällä mun lempiasu: lähes jokapäiväinen musta Köpis-univormu. Asun vaatekappaleet toki vaihtelevat, mutta lopputulos on yleensä aina samankaltainen. Haahuilen ympäriinsä mustan eri vivahteissa, joskin saatan villiintyä ja maustaa kokonaisuutta vaikkapa muun värisillä kengillä tai koruilla. […]