Vieläkö joku ”ottaa aurinkoa”?

Tänä kesänä olen hämmästellyt moneen otteeseen ihmisten asenteita aurinkoa ja auringonottoa kohtaan. Milloin olen lukenut Facebook-ryhmistä keskusteluja parhaista rusketusöljyistä, milloin järkyttynyt ihmisten auringon polttamista ihoista iltapäivälehdissä.

Jotenkin kuvittelin, että vuonna 2020 UV:n haitat olisivat jo kaikkien takaraivossa, eikä kukaan tieten tahtoen ottaisi rusketustaan auringosta. Mutta edelleen ihmistet vain kärtsäävät ja kerryttävät ihosyövän riskiä kasvattavia DNA-vauroita ihoonsa. Ja nämä vauriothan ovat kumulatiivisia eli ne kertyvät iän myötä, eivät nollaannu, vaikka et tänä kesänä ruskettuisikaan.

Terveellistä rusketusta ei ole olemassa. Rusketus on puolustusreaktio UV-säteilyä vastaan. Sillä iho yrittää estää uusien DNA-vaurioiden synnyn jo vanhojen lisäksi. Mulle itselle auringonotto on yhtä kuin pigmenttiläiskät, vanheneva iho (80 % rypyistä johtuu UV-altistuksesta) ja ihosyöpä. Ja kuten ruotsalainen huippuvaikuttaja Ida Warg sanoi, auringonotto on tunkkaista ja epämodernia. Saataisiinpa tämä asenne iskostettua nykynuoriin!

En usko, että rusketuksen ihailu on lähtemässä kultturistamme vielä pitkään aikaan, vaikka niin Hesarin uudessa artikkelissa uumoiltiin, joten sitä on turha odottaa. Parasta olisi ottaa kaunis sävy purkista. Se on turvallista ja ainakin omasta mielestäni paljon nopeampaa ja miellyttävämpää kuin päivätolkulla auringossa makaaminen.

Lue myös:
Tietopaketti UV-säteilystä
Maksaläiskät – mikä avuksi?

Enhän mä tietenkään väitä, että viettäisin itse päivät neljän seinän sisällä auringolta suojassa. Onhan ulkona ja auringossa ihanaa olla. Ja nautinhan mäkin siitä, kuten tuosta ylempänä olevasta Kreikan loman kuvasta näkyy 😉

Mutta nykyään suojaan kallisarvoisen ihoni visusti vaatteilla ja aurinkosuojavoiteilla. Mutta voi kunpa olisin tajunnut tämän vielä aiemmin. Toivottavasti sinä olet havahtunut tähän asiaan vielä nuorempana <3

Lue myös:
Mun lemppari-itseruskettavat
5 myyttiä itseruskettavista

Kommentit (68)
  1. Sinänsä asiaa kirjoitat, mutta näin psoriaatikkona on ”ihan pakko” kommentoida, että kyllä, todellakin vielä 2020-luvulla on ihmisiä jotka käyttävät jokaisen mahdollisuuden grillaata itseään auringonsäteillä ja vieläpä lääkärin suosituksella!
    UV-säteily kun auttaa psoriasikseen kuten myös useisiin muihin ihotauteihin.

    Itsekin olen ennen biologisen lääkityksen tuomaa apua aurinkoa ottamalla ottanut ja useampaan otteeseen jopa tuetulla kuntoutusjaksolla auringosta urakalla nauttinut useamman viikon putkeen Kanarian auringossa.
    Aurinkosuojavoide on tietysti käytössä ja runsaalla kädellä sitä levitetäänkin vahingoilta välttyäksemme 🙂

    1. Tätä ihan samaa pohdin lukiessani, atoopikkona aurinko ja talvella valohoito on ainoa joka oman ihon kuntoon auttaa! Ilman tätä ihon ”tuhoamista” UV-säteilyllä iho on niin huonossa kunnossa, ettei pysty olemaan. Joten kyllä ymmärrän pointin tekstissä, mutta itsellä tämä UV-säteilylle altistuminen on pakollista, kun muista hoitomuodoista ei ole ollut hyötyä tässä 26 vuoden aikana. 🙂

      1. Joo ihotaudit ovat sitten asia erikseen 🙂

    2. Tätä samaa olin tulossa kommentoimaan. Asiat eivät ole aina niin mustavalkoisia. On ihosairauksia (itsellä myös psoriasis) johon aurinko on paras ja luonnollinen lääke. Ei tietenkään tarkoitus käristää ihoa karrelle mutta pikkuhiljaa aurinkoa lisäämällä saa parhaan avun omaan ihosairauteen. Itse olen psorista kärsinyt 6v. lähtien ja nyt keski-ikäinen nainen. Eivät ne vahvat lääkevoiteet tai sisäisesti otetut lääkkeet ole parempi vaihtoehto.

    3. Joo ymmärrän tietysti tuon, mutta puhunkin postauksessa rusketuksen hankkimisesta tarkoituksella auringosta 🙂

  2. Ainoa mistä haluaisin lisää tietoa, on toi, että ”Sillä iho yrittää estää uusien DNA-vaurioiden synnyn jo vanhojen lisäksi.”. Oma tummaihoinen aviomies tummuu, aurinkoa ottamatta (ei koskaan istu auringossa eikä varsinkaan makaa siinä) heti kun aurinko hiipii keväällä Suomessa esille. Kotimaassaan on tietysti koko aika ollut samaa sävyä. Itse olen kanssa suomalaiseksi tumma ja mulla iho tänäkin kesänä ruskea ja rusketun oikeastaan aurinkoa ottamatta. Tarkoittaako tämä silloin, että nopeasti ruskettuvan iho jotenkin vaurioituneempi kuin hitaasti ruskettuvan 🤔. Vai miten menee yksiin tuon väitteen kanssa. Olen pohtinut myös d-vitamiinin kannalta. Pohjoismaissa d-vitamiinin vähäisyys näkyy sairauksina ja ovat todella yleisiä. Ymmärrän, että ihosyöpä on kaamea tauti ja riski todellinen. Mutta onko asia kuitenkaan näin mustavalkoinen.

    1. Kesäaurinkoa tarvitaan vain 10–15 minuuttia muutaman kerran viikossa käsiin, käsivarsiin ja kasvoihin – ja D-vitamiinia riittää jonkin aikaa myös talvivarastoon.

      1. Joo, tiedän.
        Mutta kirjoitus puhuu siitä, ettei auringon ottaminen ole koskaan hyväksi.

      2. Just niiin! Sillä on turha yrittää selittää kärtsäämistään 😉

    2. Mä mietin kanssa tätä juttua ruskettumisen kannalta. Mun mieheen tarttuu aurinko todella hyvin ja meidän toinen lapsista on perinyt saman. Mä läträän lapsiin viiskymppistä suojaa AINA, ja silti lapsi on esimerkiksi tunnin uima-altaassa olon jälkeen suihkussa yllättänyt mut joskus kunnon rusketusrajoilla. Toinenkin lapsi ruskettuu suht hyvin, suojauksesta huolimatta.

      Lisäksi edellisiin kommentteihin liittyen toinen lapsista myös atoopikko ja kesällä auringon ja aurinkorasvan yhdistelmällä iho on parhaimmassa kunnossa.

    3. D-vitamiinin saa niin pienellä määrällä, ettei sillä voi yrittää selittää auringossa loikoilua 🙂 Ja tummemmalla iholla se suoja on jo vähän parempi, toki ei kovin hyvä sekään.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *