(Edit. Hah! Sitä ”vitsit aika menee nopeasti” -horinaa vahvistakoot se, että ihan pokkana kuvitin tän jutun näköjään Monkon 5kk kuvalla. Samalla kun tossa toisessa jutussa. Vitsit aika menee nopeasti.) Puoli vuotta kahden lapsen äitinä. Jokunen vuosi sitten koitin jossain juhlissa opiskelukavereilleni sanoittaa, että millaista se lapsen saaminen ja äidiksi tulo oikein on. Sanoin jotain, että […]

Pallen vauvavuosi tuntui kestävän ikuisuuden. Monkon ei. Kuluneet viisi kuukautta ovat ihan sitä ekaa kaaoskuukautta lukuunottamatta olleet pääosin ihania. Ja oikeastaan kaikin mahdollisin tavoin erilaisia kuin Pallen kanssa. Siksi onkin hauska muistella, miten viimeisinä raskauskuukausina olin jotenkin tosi lungi pohtiessani vauvan tuomia muutoksia perheeseemme. Johan se kerran oli nähty, eli ei se nyt niin mullistavaa voisi olla. […]

Pallen synnytyksessä musiikilla tai millään muullakaan fiilistelyllä ei ehtinyt olla minkäänlaista roolia. Juuri kun J oli napsauttanut Spotifystä tekemäni soittolistan päälle, lääkäri juoksi sisään ja sanoi, että vauva pitää saada ulos. Jäi sitten lauritähkät kuuntelematta. Tällä kertaa soittolista ehdittiin 24 tunnin aikana kuunnella läpi kerran jos toisenkin. Sen perään jo joku ehti kyselläkin, niin jaanpa […]

Klo 00.10 Carean parkkipaikalla. Taas. Tärisen vielä raivokkaammin kuin edellisellä visiitillä. Hampaat kalisevat yhteen niin kovaa, että pelkään purevani kielen poikki. Jos aiemmin digitaalisen kellon numeroiden ymmärtäminen oli tuottanut haasteita, nyt kognitiivinen kapasiteettini on totaalisen kuormitettu pelkällä hetkestä toiseen selviämisellä. Kävellessäni kohti synnytysosaston ovea en enää näe tai kuule mitään. Nojailen käytävällä oleviin tolppiin ja […]

Näyttäisi siltä, että palailen tänne nykyään lähinnä niiden isoimpien juttujen ääreltä. Kuoleman ja elämän. Marraskuun alussa perheeseemme syntyi ihana pienen pieni Monko. Kirjoitin aikanaan useammankin tekstin Pallen syntymästä ja niistä on tullut itselleni rakkaimpia kirjoituksiani. Niihin palasin tämän raskauden aikana useammankin kerran varsinkin viimeisillä raskausviikoilla, kun lähestyvä synnytys alkoi pelottaa. Luin Pallen synnytyskertomusta itselleni myös […]

Tänään hän nukkui pois. Nyt kun haluaisin itkeä pimeässä huoneessa räkäistä itkua siitä, että juuri minun tärkeä sairastui, on kaivettava esiin ne iloisimmat muistot, jotka saimme yhdessä jakaa. Janin kanssa mietittiin illalla Eliaksen nukkuessa sylissä, millaisena haluamme hänet muistaa. Sisimmältään juuri tuollaisena. Ja juoksemassa vapaana jäällä tai hyppiessä terveenä agilityradan esteitä. Sen märän kuonon kaivautumassa […]

Olen saanut tähän mielen solmuun menemistä koskevaan kirjoitukseeni eri kanavissa niin äärettömän tärkeitä kommentteja tutuilta ja tuntemattomilta, että ihan melkein itkettää. Jos voin omilla horinoillani olla jollekin se yksi ihminen, joka antaa edes ihan pikku ripauksen uskoa seuraavaan hetkeen, teen sen kovin mielelläni. Tiedän, että tähän aikaan vuodesta tuhannet ja tuhannet ihmiset istuvat pitkiä päiviä […]

Olin laskenut, että kun Palle menee kouluun niin tämä toinen, Onniksi kutsuttu, on neljä. Mietin, milloin ne alkaisivat leikkiä keskenään. Oltiin jo pohdittu, että entäs jos se ei olisikaan yhtä mahtava tyyppi kuin Palle. Olin miettinyt joulua ja kolmatta hääpäivää. Sitä, miten vauvan laskettu aika osuu juuri siihen. Laskeskellut kaikki kesän juhlat ja miettinyt, milloinkohan […]

Se oli varmaan loppusyksystä, kun näpyttelin taas kerran puoli neljä perjantai-iltapäivänä työhommia kotona. Kyyneleet valui poskilla ja kurkkua kuristi niin, että oksetti. En ollut taaskaan saanut aikomiani hommia valmiiksi, lattiat oli edelleen imuroimatta ja ruoka laittamatta. Kaikki oli kesken ja sekaisin. Koti, minä ja mieli. Ahdistus on kai aika pieni sana kuvaamaan sitä mustaa möykkyä, […]

Pitäis kyllä kirjottaa. Miksi en ikinä enää kirjoita mitään? Ketä sitä nyt kiinnostaisi lukea? Mitä nekin ajattelisi? Oikeastaan ei ole yhtään mitään sanottavaa.  Siinä ne painavimmat selitykset miksi olen ollut niin hiljaa. Ja niin kuin näitä juttuja taakse päin selaillessa voisi jo tulkita, silloin kun olen hiljaa, eivät asiat yleensä ole olleet ihan parhain päin. […]