Keinuva heppajuttu

Raihnainen keinuhepovanhus (kuvassa hieman ehompi yksilö) kotiutui meille mieheni enon luonta. Polle oli palvellut ahkerasti jo monen keinumista rakastavan lapsen alla ja nyt se oli tullut tiensä päähän. Hepo kaipasi kipeästi liimaa irroneisiin jäseniinsä ja uutta sävyä pintaansa.

Hioimme keinuhepan pinnan ja vuolimme puukolla selkänojan puolista paksut vanhat liimaköntit, jotka estivät hepan uudelleen kokoamista. Pääosan kuvioinnin jäljensin läpi leivinpaperille, josta siirsin kuviot myöhemmin jo valkoiseksi maalattuun hepoon.

Pään kuviot maalailin pikkuisella pensselillä piirtämieni rajojen mukaan, mutta harjan kanssa hieman oikaisin ja tein siitä ihan vain tasareunaisen. Vanhan herran ehostuksessa käytin kiiltäväpintaista huonekalumaalia.

Keinujalkojen alle leikkasin vielä askarteluhuovasta pehmoiset suikaleet, jotka liimasin kiinni. Suikaleet estävät lattiaa kulumasta kovassakin vauhdissa, eikä hepo myöskään liuskahtele matolla keinuttaessa.

Iii-ha-haa, hyvin keinuu! Naapurin lapsoset kävivät jo testiajolla:)

-innaS