Vitriinissä jo vuosia lojuneet hopeiset perintölusikat kaipasivat sijoituspaikkaa. Viime viikolla kokoilin olohuoneen seinälle taulukollaasia ja kaipasin maalauksen sekä valokuvien kaveriksi hieman kolmiulotteisempia elementtejä kehystettäviksi.

Idea lähtikin sitten mummin hopeisista ruoka- ja sokerilusikoista, lisäksi kehyksiin pääsi oma kummilusikka.

Pingotin kehyksen taustalevyyn farkkukankaan, johon olin ommellut neljä pitsinauhaa. Solmin nauhat ruseteille lusikoiden kaulojen ympärille. Lasin jätin kehyksestä kokonaan poikkee.

Kaveriksi askartelin myös ”perhevaakunan” kirjailemalla sukunimemme alkukirjaimen helmillä ja paljeteilla farkkukankaaseen. S-kirjaimen mallin jäljensin tietokoneen näytöltä Wordista leivinpaperille, josta jäljensin niin edelleen farkkuun apuviivat kirjailua varten.

Suunnitelmissa olisi joskus vaihtaa lusikkatauluun oman kummilusikan kavereiksi tyttären ja appiukon kummilusikat, niin olisi kolme sukupolvea edustettuna. Harmi, että meidän kummankaan isovanhemmilla ei ole kummilusikoita, niin ei saa neljättä sukupolvea mukaan. Tuolle lusikkakokoelmalle täytyykin varmaan sitten askarella vain kolmella rusetilla varustettu kehys.

-innaS