Tag: itku

    Ihan kohta on kai kevät, ja pikkuhiljaa lisääntyvä valon määrä sulattaa lunta ja yrittää kuoria minuakin syväjäästä. Tällä kertaa tuntuu, että kerroksia lähtee hieman liikaakin, olen henkisesti ja fyysisesti aivan vereslihalla. Suurimman osan ajasta tuntuu siltä, kuin olisi lääkkeet ottamatta tai jokin muu hätänä. Itketyttää, ihmetyttää ja aivosumu on sellainen, että kokonaisten lauseidenkin […]

  Yritän auttaa asiakkaita priorisoimaan itselle tärkeitä asioita arjessaan, ja sitten itse asetan korkeimmalle sijalle yksipuoliset ihmissuhteet ja milloin minkäkin asian murehtimisen. Työnnän pois ihmisen, joka tunnustaa tykkäävänsä ja häärään hulluna niiden perässä, joilta saa puolilämmintä kättä ja pahan mielen. ” (Not so) Recovering people pleaser vauhdissa”, mietin kun juoksen tuntia ennen junan lähtöä kaverille […]

Yläasteella luokallani oli kourallinen tyttöjä, joiden lempihuvia oli muun henkisen ja fyysisen väkivallan ohella toisten puheen, ilmeiden ja eleiden matkiminen. Eräänä päivänä he viettivät opettajaa odotellessa aikaa pilkaten luokkatoveriensa nauruääniä. Vaikka olin yleensä heidän lempparikohteensa, pääsin sillä erää pälkähästä sillä, että tytöt totesivat etteivät voi matkia nauruani, koska en naura ikinä. Toteamuksessa oli totta enemmänkin […]

On sitä ilimoja piellyt jos jonniilaesia. Säästä on kätevä keskustella jos ei halua puhua muusta – ja on se ihan oivallinen lämmittelyteema suunnatessa syvempiinkin aiheisiin. Kiitos ilmastonmuutoksen ja muiden mullistuksien, ei voi tietää sen paremmin päivä – kuin vuositasollakaan, millaisia ilmoja milloinkin pitelee. Aamun ensimmäinen vilkaisu ikkunasta voi tarjoilla lumisen talvi-idyllin tai sitten loskaa kainaloihin […]

Tiedätkö sen tunteen, kun ei vain jaksa ymmärtää ihmisiä? Ymmärrän ihmisiä niin työssä kuin vapaa-ajallakin, ja toisinaan tulee mitta täyteen. Ei vaan riitä enää ymmärrystä yhtään kellekään tai millekään. Kaikki mitä ihmiset tekevät, tuntuu käsittämättömältä.  Toki tiedän, miten toimii psykopaatti tai millainen on narsisti eli mistä täysin kipeä käyttäytyminen johtuu, mutta sitten kun sellaiset niin […]

Puiston penkillä istuvalla tytöllä on päihtynyt kumppani ja käsivarsissaan sormenjälkiä muistuttavat mustelmat. Rautatieasemalla joku kiskoo koiraa perässään pelkässä köydenpätkässä. Joku nukkuu assan penkin alla iltaisin.  Taloustoimiston työntekijä näyttää masentuneelta. Feissari kehottaa lahjoittamaan rahaa ukrainan lapsille, ahdistaa, mietin luottokorttivelkaa ja WWF:n jäsenyyttä. Voisipa puuttua kaikkeen, joka ikiseen kismittävään pikkuseikkaan ja huolestuttavaan tapahtumaan. Olisipa pokkaa tarttua loukkaaviin […]

Minä nukahdin käsivarsillesi etkä sinä pilkannut minua, kun heräsin omaan pieruuni, luulin sitä tervehdykseksi ja tervehdin takaisin.   – Edith Södermalm (A.Holma- Kauheimmat runot) ♥ Onhan tuota tullut mokailtua – ehkä siis myös elettyä? Rapatessa roiskuu. Kotona kirjassa – blogin ihana nolouspostaus inspiroi miettimään omia häpeän hetkiä vuosien varrelta. Osa vieläkin nolottavia hölmöilyjä liittyy vuorovaikutustilanteisiin […]

Miltä viime viikko näytti suunnitelmissani – ja mikä olikaan totuus? ♣ MAANANTAI Ideaalitilanne: Uusi upea viikko starttaa! Nousen sängystä reippaasti kellon soidessa ja venyttelen sekä teen muutaman kasvojooga-liikkeen. Juon kaksi lasillista sitruunavettä, nautiskelen smoothieta, täysjyväleivän ja pienen kupillisen kahvia. Pesen ja kosteutan kasvot huolellisesti ja lähden ajoissa kävelemään töihin jotta voin lenkkeillä hieman pidempää reittiä […]

Minulla oli vuosia sitten ilo ja kunnia toimia erään karismaattisen miehen henkilökohtaisena avustajana. Erinäisten surkeiden sattumusten sarjan vuoksi hänen alaraajansa ja toinen kätensä olivat halvaantuneet, ja herra kulki sähköpyörätuolilla. Vammautumisen seurauksena miehen pitkä parisuhde oli päättynyt, ja hän asui yksin palvelutaloasunnossa. Tilanteen aiheuttama masennus oli saanut miehen turvautumaan päihteisiin, mutta tissuttelustaan huolimatta hänen aikaisempi elämänsä […]

Arki saapui ryminällä, eikä se oikeastaan kauas ehtinyt kadotakaan, kun varsinaista joululomaa ei tänä vuonna ollut. Aattoviikonloppuna yritin kyllä osaltani rymistellä viettämään pakkaspäiviä maalle koirakaverin kanssa. Pientä hyytymistä oli ilmassa, ja pääsy kohteeseen osoittautui kohtuullisen haastavaksi. Lähdin kohti juna-asemaa keskiverroin kantamuksin; hävyttömän ruma retkireppu, toppakamoihin puettu koiravanhus ja jättikokoinen kestokassi, jolla kuljetin mukanani omatekoista maalaustaidetta […]