Tag: kriisit

#vainisoäitijutut Kun kevät toi keikat jopa kotikaupunkiin saakka, päätti tämä täti lähteä testaamaan tanssikuntonsa paikalliseen yökerhoon. Esiintymässä oli melko nimekäs yhtye, jonka biisejä löytyy lenkkeilysoittolistaltanikin. Ilmeisesti koronan aikana oli kuitenkin laadittu joku uusi suositus, joka kehottaa alueen geriatrisia milleniaaleja välttämään rapkeikoilla käymistä ja siirtymään maski päässä Juha Tapion konserttiin tai mieluiten kotiin kuuntelemaan kasetilta Finnhitsejä. […]

Koska kännykkä on kasvanut kiinni kouraani kuin kyborgilla, on sen hajoaminen aina pieni maailmanloppu. Silti en koskaan viisastu niin paljon, että investoisin minkään sortin suojalasiin tai vakuutukseen, saati varmuuskopioisin luurin sisälmyksiä varmaan paikkaan. Tällä kertaa varsin hyvä puhelimeni (kiitos vaan tuttavalle suosituksesta – vaikket kestänyt seuraani niin vinkkaamasi puhelin kesti minua melko kiitettävästi :D) kohtasi […]

Kello on puolen yön, ihailen, sul on siistii En saa odotella sua ellet nimenomaan pyydä niin (Apokalyptinen) häpeä on läsnä joka hetkessä, mutta sen ohella kamalin ja ehkä toisaalta sitten myös eniten sitä häpeää tuottavin tunnetila on huomionkipeys. Tarkempi termi tälle fiilikselle voisi olla tarvitsevuus. Minulle on jostain käsittämättömästä kiintymyssuhdepulmasta ja yleisestä epävarmuudesta johtuen aina […]

Miltä viime viikko näytti suunnitelmissani – ja mikä olikaan totuus? ♣ MAANANTAI Ideaalitilanne: Uusi upea viikko starttaa! Nousen sängystä reippaasti kellon soidessa ja venyttelen sekä teen muutaman kasvojooga-liikkeen. Juon kaksi lasillista sitruunavettä, nautiskelen smoothieta, täysjyväleivän ja pienen kupillisen kahvia. Pesen ja kosteutan kasvot huolellisesti ja lähden ajoissa kävelemään töihin jotta voin lenkkeillä hieman pidempää reittiä […]

Itse kukin sortuu aika ajoin ajattelemaan olevansa täysin uniikki olento poikkeuksellisine ajatuksineen ja omituisine haaveineen. Kukaan ei ymmärrä, kaikki muut ovat joko paljon fiksumpia tai liian typeriä tajutakseen. Silti ihmiselämä on suurin piirtein aina sitä samaa, ihan pienillä variaatioilla. Vain se, miten toteutamme ja erityisesti sanoitamme toisille ihmisen perusluonteeseen käsikirjoitettuja haluja, tarpeita ja toiveita vaihtelee […]

Arki saapui ryminällä, eikä se oikeastaan kauas ehtinyt kadotakaan, kun varsinaista joululomaa ei tänä vuonna ollut. Aattoviikonloppuna yritin kyllä osaltani rymistellä viettämään pakkaspäiviä maalle koirakaverin kanssa. Pientä hyytymistä oli ilmassa, ja pääsy kohteeseen osoittautui kohtuullisen haastavaksi. Lähdin kohti juna-asemaa keskiverroin kantamuksin; hävyttömän ruma retkireppu, toppakamoihin puettu koiravanhus ja jättikokoinen kestokassi, jolla kuljetin mukanani omatekoista maalaustaidetta […]

Ote lipsuu kuin Liukkosella, kaikkea vanhaa romua kumpuaa ulos mielestä. Antiikkia, antiikkia. Olenko tulossa hulluksi, saatana? Välillä on pakko ottaa pienet torkut – tai tortut, luumuhillolla tietysti. Hilloviikot ovat muutenkin käsillä, mikä voi osaltaan selittää vallitsevan sentimentaalisuuden. Vitun verenvuototauti! Tai siis niin, sehän se. Mitä sä pelkäät eniten? Milloin sulla on ollut viimeksi kynnetön olo? […]

  ”Vihaan naisia – Haluan naisen”. Tähän paradoksiin perustuu luetunymmärtämiseni perusteella incel-kulttuuri. Joukko vastoin tahtoaan ilman seksiä eläviä miehiä purkaa somessa epäonneaan, kanavoiden pettymystään parisuhdetilanteeseensa jopa väkivaltafantasioinnin keinoin.  Kun tällaista ajattelua lietsotaan darkwebin pimeimpien kolkkien ohella myös valtamediassa, ollaan  vaarallisilla vesillä.  Tinderin vaikutuksista kommunikaatioon ja ihmissuhteisiin ei voi liikaa kirjoittaa, mutta on myrkyllistä tehdä keskustelusta […]

♠ Keskellä yötä tulen kotiin Ei kukaan odota Halailen tyynyä kun en saa nukutuksi Ja kattelen telkkarii Oottelen hesarii Kaksi viikkoa kättelystä, puoli vuotta pussailusta, vuodenvaihteeseen vielä vähäsen, päänsärystä ei päivääkään. Kaikenlaiset sananlaskut sun muut värssyt käväisevät mielessä, kun miettii marraskuisen illan iloksi tätä naisihmisen elämää. S**tana mikä työmaa! Sitä se on epäilemättä miehillä ja muillakin, […]

Jaksat vielä jonkin aikaa Tätä paikkaa, näit ihmisii Jukka Pojan radioystävällinen reggaepop ei ole koskaan herättänyt sen suurempia tunteita, mutta poikkeuksen tekee ”Älä tyri nyt”, joka on mielestäni kannustavien kappaleiden parhaimmistoa. Laulu on samaan aikaan realistinen, rakastava ja lempeästi perseelle potkiva olematta painostava. Biisi kosketti ilmestyessään ja tekee niin yhä. Kunpa mahdollisimman moni tuppukylän teini […]