Tag: kriisit

Perustuu tositapahtumiin. Oli synkkä ja myrskyinen syyspäivä. Minä vanha noita-akka piika istuin kahvihuoneen pöydässä huokailemassa ihmiselon ihmeellisyyttä ja vuorovaikutuksen vaikeutta tai mitä lie murheitani. Kollegani on pääsääntöisesti ymmärtäväinen yksin elämisen suhteen, mutta kovasti sitä mieltä, että pieni halailu tekisi hyvää ja lämmittäisi kitkerimmänkin eukon, eli jopa minun, syksyä. Täten hän päätti päivän piristykseksi hommata minulle […]

  Viime viikko oli minun mielen(terveyten)i mittapuulla melko tasainen,mutta tällä viikolla onkin sitten ketuttanut vähän joka asia. Onneksi alhaisimmat tuntonsa voi purkaa blogiin! Siispä..eniten ärsyttää kaikki, erityisesti kuitenkin mm. Kollega, joka kampesi itsensä kipeänä töihin. Erityisesti näin korona-aikana kuumeilu työpaikalla kuumeilu tuntui törkeältä ja välinpitämättömältä käytökseltä. Miksi et prkl jäänyt kotiin potemaan? Nyt vuotaa itselläkin […]

Millaisille mutkille sinä väännyt ihmissuhteissa? Joustatko kuin napsahtamispisteessä oleva kuminauha tai etkö anna periksi ollenkaan? Pettymykset läheisuhteissa voivat saada aikaan epäterveitä asetelmia tai uusien pettymyksien liiallista välttelyä. Parhaimmillaan intiimi ystävyys- tai rakkaussuhde voi olla kasvattava kaikille osapuolille; Rakas ja joskus raivostuttavakin ihminen toimii peilinä ja antaa aineksia kaverin kasvuun ja kehitykseen. Ihmissuhteiden ääriasentoja voi hahmotella […]

https://youtu.be/JFSytRgNJIc Ehkä olen kuunnellut liikaa Musea, katsonut zombie-leffoja tai muuten vaan seilannut synkissä vesissä, mutta apokalypsi on ajatuksena kumman kiehtova. Jos uskonnonopetus ei olisi ollut lapsuudessani turhan tunnustuksellista, olisin saattanut löytää kiinnostavaa sisältöä eskatologian ajatuksista. Ilmestyskirja Nyt! Apokalyptinen tuho luo kummallista toivoa ja on melkoinen inspiraation lähde monenlaisille mietinnöille ja luoville tuotoksille. Apokalypsin ajatus saa […]

Mitä jos ensikohtaamisilla esittelisimmekin itsemme koko totuus edellä…?  Jos kertoisimme ensitapaamisella itsestämme täysin totuudenmukaisesti, silottelematta, poistamatta mitään, pyöristämättä kulmia tai nostamatta esiin vain erinomaisia piirteitämme, ystävystyisimmekö, rakastuisimmeko tai saisimmeko haluamamme työpaikan?  Kyseli Minnis mainiossa postauksessaan, jota mukaillen Suttastiina teki osaltaan ihanan rehellisen esittelyn itsestään. Näistä ihanista naisista inspiroituneena esittelen itseni raaka totuus edellä. Olen elänyt […]

”Masennus opetti nauttimaan elämästä” Koen pieniä ärsytyksen värähdyksiä, kun taas kerran joku julkkis kertoo kasvaneensa ihmisenä ja naisena ja hevosena ja puhjenneensa kukkaan ja vieläpä valaistuneensa vakavan sairauden, masennuksen tai muun vttumaisen vastoinkäymisen seurauksena ja ansiosta. On tietysti mahtavaa, jos hankaluuksista selviää ”voittajana” ja vielä bonuksena tulee jotenkin paremmaksi ihmiseksikin, mutta haastan ajatuksen siitä, että […]

  maisema, se olisi Blade Runnerin kaupunki talo, se olisi itsemurhayksiö betoniviidakosssa iho, se olisi karhea ja halkeillut kuin hiekkapaperi musiikkia, se olisi valkoista kohinaa, jota kuuntelen öisin, kun en saa unta

Elimistö tuottaa endorfiineja etenkin unen aikana ja suurin osa elimistön endorfiinituotannosta tapahtuukin kello kahden ja neljän välisenä aikana.Endorfiineja vapautuu myös esimerkiksi pitkäkestoisen liikunnan, mielimusiikin kuuntelun, nauramisen, itkemisen ja seksin yhteydessä. Myös auringonpaiste ja voimakkaat mausteet sekä kaakao lisäävät endorfiinien eritystä. ♥ Tähän aikaan vuodesta alan yleensä kärsiä keskivaikeasta endorfiinivajeesta. Aurinko ei paista, eikä varsinkaan suo säteitään siihen risukasaan jossa asustelen. Auttaisiko kirkasvalolamppu? Vitsailin tuttavalle, että kättelemättömyyden periaate virallisissa yhteyksissä […]

♣ ”Syksy saa, minä en.” ”Järki lähti muuttolintujen matkaan!” Syksyn saapumisen huomaa paitsi koleasta tuulesta, myös alakuloisista ja -tyylisistä viesteistä tuttavilta. Siinä missä kesä oli paahtavan kuuma, syksy saapui aikaisin ja on huitaissut kostealla kourallaan kaikki kukat kumoon. Aamuisin sataa vaakasuoraan, mutta iltapäivällä vastassa saattaa olla tyystin toinen keli. Äkillinen matalapaine vetää mielenkin matalaksi ja […]

Liiallinen vapaus ei sovi minulle (sopiiko jollekin?). Ensimmäinen koronakesä meni leikkiessä kotoilua, ihastellessa introverttina tyhjiä katuja ja katsellessa kohtuu tyynenä sähköpostiin kilahtelevia keikkaperuutuksia. Kakkoskierros kului jo ihan murmelina, samanlaisina toistuvat päivät seurasivat toisiaan eikä pikku-tai oikealla lauantailla ollut eroa. Olisi voinut lähteä, mutta minne? Kaikki oli katkolla, työ, festarit, kaverisuhteet ja mielenterveys. Onneksi tissuttelu ei […]