Tag: ystävä

Monet kirjeet jäävät lähettämättä, jotkut viestit lukematta. ♠ Tervehdys sinä siellä niin kaukana mutta aina lähellä. Ihmissuhteemme on ollut vaikea ja vimmainen teinivuosista saakka, ja sydämeni tulee aina olemaan hieman syrjällään vuoksesi. Olet yhtä usein jättänyt minut pulaan kuin ollut tukenani, olet säikäyttänyt minut monesti ja järkyttänyt minua ajatuksillasi. Olet kaunis, kipeä ja erikoinen elämänmuoto, […]

Minä kaipaan, kaipaan kiihkeitä puheitasi, sanoja, jotka valuvat päälleni kevyenä sateena. Ne, joiden kanssa nyt kuljen, ovat miellyttäviä, mutta sanovat niin vähän.

Deittiappien ankea ja ahdistava (rinnakkais)todellisuus Iida kirjoitti blogissaan osuvasti deittisovellusten aiheuttamasta pahoinvoinnista ja ahdistuksesta. Jotain kummaa on minunkin mielestäni tapahtunut ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Onhan aina ennenkin toki jätetty, petetty, petytty ja kokeiltu kaveria todeten että ei natsaa, mutta seuranhakusovellusten myötä vuorovaikutuksen laatu on heikentynyt ja suhteet muuttuneet surkeammiksi. Kuuntelen lopen uupuneena, kuinka on ihan OK […]

Uusi duuni, sellainen potentiaalisesti pysyvä. Uudet asiakkaat, potenssiin kolme enemmän tulijoita kuin ennen. Epävarmana vapisevat kädet – minun ja heidän, kosteat silmät maskin takana, ilmoitustaululla kömpelöitä voimalauseita. Syön salaa suolapähkinöitä työpöytäni laatikosta. ”Olet kaunis ”, kehuu kollega nuutunutta naamaani , en usko sanaakaan, mutta ilahdun eleestä. Uusi työpaikka on kuin tuore romanssi; pitää peitellä pahoja […]

Sanoja tärkeämpää saattaakin joskus olla se, miten ne sanoo. Hyvä aikomus pelastaa vähän kömpelömmänkin kohteliaisuuden.

Vappu, juhannus ja vastaavat päivät ovat suomalaisille mainio motiivi kiskaista korkki auki – edes korona ei voi tätä täysin estää. Kun itse on lukittautunut vapuksi kotiinsa välttääkseen kaikkia tunteenpurkauksia päättänyt viettää rauhallisen kotivapun, voi seuraavana aamuna tarkastella edellisillan riennoista ryömiviä kansalaisia ylemmyydentuntoisena ikkunasta sekä virkeänä aamukävelyllä. Tällaisessa pikkukaupungissa väkeä on toki varsin rajallisesti, mutta onneksi tarvittaessa […]

Tervetuloa maailmaan
Jonka mä itse rakensin
Astu sisään
Sulle portin avasin
Mä tarinaa kerron
Vaikka vielä sanoja löydä en
Kuuntele tarkkaan
Ymmärrät kaiken

Ihmiskontaktien kaipuu ja somen surullinen tyhjiö

Elämässä kauneinta on (kenties kaipauksen ohella) ihmettely. Koska  aina tiedä, miltä planeetalta olen tänne tipahtanut (oisko sieltä Venuksesta sitten?), niin monikin asia on aidosti ihmeellistä – hyvässä ja pahassa. Tänään pakkaskeleihin tarkoitetun toppatakin ja erityisen leudon ilman yhdistelmä ihmetytti ihanasti ; miten voikaan olla näin lämmintä ja mukavaa! Ihmisten käytös ihmetyttää valtavasti, ja verrattain usein […]

Sekin on kyllä romcomeista opittua, että vastakohdat täydentävät toisiaan. Joku viisaampi voi kertoa, onko näin?