Huomenna on onneksi vapaapäivä. Aivoni, jotka jo todella odottavat lomaa, tarvitsevat tämän vapaapäivän. Olen puhunut vähän jotain ihan höpöjä ja tosi paljon asiaakin, mutta siis kuormitusta selvästikin ollut, sen huomaa. Lähdinkin ajoissa töistä tänään, vaikka en oikein olisi ehtinytkään lähteä. Olisi ollut niin paljon asioita, mitä olisin vielä voinut hoitaa. Ja siis minähän tykkään hoitaa asioita en istua toimettomana valittamassa, kun ei ole mitään tekemistä.

Nukuin tänään päiväunet ja se teki hyvää. Katselin kaikki tämän viikon salkkareitten jaksot ja kuuntelin kirjaa. Ehkä saan tänään kuunneltua loppuun Claire Mackintoshin Panttivanki kirjan. Kirja on ollut jännittävää kuunneltavaa.

Huomenna tosiaan saa ihan vaan olla ja kerätä voimia loppuviikon kolmen päivän loppurutistukseen ennen lomaa. Viikonloppuna onkin sitten treffit. Mies on jo kovasti suunnitellut, että mitä syödään sitten. Ja Rahapajastakin on taas uusia jaksoja Netflixissä. On kyllä kiva taas nähdä miestä sekä halia ja pussailla.

Elämää on siis vielä yli 40- vuotiaillakin. Silloinhan se elämä itse asiassa vasta alkaakin. Sitä ennen vasta harjoitellaan ja kasvetaan aikuisiksi. Yli 40-vuotiaalla on paljon vähemmän ympäristön ja itsensä asettamia paineita. Voi elää enemmän sellaisena kuin on. Omat virheetkin on helpompi hyväksyä ja itseänsä osaa rakastaa enemmän. Silloin on sitten sitä rakkautta muillekin annettavana enemmän. Tämä on siis minun kokemukseni elämästä yli 40-vuotiaana.

Hyvää yötä ja nähdään taas huomenna!

-Sanna-

Kuva on Pixabaysta!