Tänään ihan tavallisena tiistaina en ole tehnyt mitään kovinkaan ihmeellistä. Olen oleillut kotona kirjaa kuunnellen ja puuhastellen kaikkea hyödyllistä mitä mieleen on tullut. Tämä koronavirusaika on saanut taas haluamaan olla mahdollisimman paljon kotona. Tekee mieli vältellä isoja ihmisjoukkoja ja vetäytyä omalle sohvalle istumaan villasukat jaloissa ja lämmin peitto päällä. Lämmin hunajatee myös maistuu hyvälle.

Kävin kuitenkin iltapäivällä kävellen kaupassa. Ihmisiä oli tuolloin liikkeellä vähemmän ja kaupassa oli helppo pitää turvavälit. Ostin ihan vaan perusjuttuja. Eli ruokaa ja muuta mitä juuri nyt tarvitsee. Mielessä on loppuvuosi, jolloin saan todennäköisesti kolme ihan tavallista tiliä. Tämä tarkoittaa sitä, että kannattaa miettiä tarkemmin mihin rahansa laittaa. Pärjään kyllä varmastikin, koska en ole enää kenenkään huoltaja. Pojat kyllä pärjäävät, vaikka minulla ei olisi yhtään ylimääräistä rahaa.

Illalla osallistuin Lilyn etäkoulutukseen. Tunnin luennon aikana käsiteltiin aihetta, miten oman blogin saa paremmin näkymään Googlessa. Luento oli hyvä ja aloinkin pohtia, mitä juuri minun kannattaa tehdä, jotta saan enemmän näkyvyyttä Googlessa. Mutta esim. tämän postauksen ei ole välttämätöntä näkyä laajasti. Tämä on vain tällainen minun pohdintapostaukseni.

Ehdin tällä viikolla myöhemmin perehtyä paremmin luennon antimiin. Ja kysyn ehkäpä pojalta apua joihinkin juttuihin. Hän kun ymmärtää helpommin näitä juttuja kuin minä.

Loppuillan katselen telkkua ja kuuntelen kirjaa. Huomenna on herättävä aikaisin, sillä asunnossamme on huomenna remonttia tiedossa. Pitää ehtiä peseytyä ja pukeutua ajoissa.

Nähdään!

-Sanna-