Mitäs olenkaan tänään tehnyt, kun on niin kepeän hyväntuulinen olo. Olen palautunut hyvin työputkesta ja yövuoroista. Olo on nyt hyvä, kun vielä huominenkin on vapaapäivä. Huomenna ehtii vielä tehdä kaikkea kivaa ja hyödyllistä. Arvostan todella näitä vapaitani tässä kohtaa.

Tänään kävin apteekissa ja kaupassa. Suunnilleen käytin rahani loppuun. Huomennahan on sitten lokakuun tilipäivä. Niin, että hyvä, kun on vanhat rahat käytetty loppuun, kun uudet tulevat tilille. Saa sitten huomenna nähdä, että mihin tuo minun tavanomainen tilini tulee riittämään. Pidän huolen, että ainakin asumiseen ja ruokaan. Nehän ne tärkeimmät ovat. Asiat täytyy osata laittaa tärkeysjärjestykseen.

Pojat kävivät täällä. Oli kivaa nähdä heitä. Tapaaminen kerran viikossa on juuri sopivaa tuon ikäisten kanssa. Pojilla on omaa elämää ja minulla tätä minun elämääni. Mutta kyllähän tuon ikäiset vielä äitiä tarvitsevat taustalleen antamaan juuri heille sopivia vinkkejä ja ohjeita, miten selviytyä, jos vaikka puhelin hajoaa jne. Tämä äiti ei suinkaan osta uutta puhelinta vaan antaa neuvon, miten sellaisen saa hankittua laillisin keinoin. Se tuo selviytymisen tunnetta nuorelle ja motivoi valmistumaan ajoissa. Ajoissa valmistuminen kannattaa ihan kenen kohdalla tahansa.

Minäkin valmistuin ihan ajallani, vaikka olin raskaana, pienen lapsen äiti ja minulla oli huono ihmissuhde. Ihmeen hyvin sitä silti vaan jaksoi opiskella. Ei onnistu kaikilta. Mutta tänä päivänä olen onnellinen siitä, että lähdin opiskelemaan sairaanhoitajaksi, kun kerran heti pääsin. Toinen vaihtoehto olisi ollut jäädä Tampereelle opiskelemaan lähihoitajaksi. Mutta siis onhan sairaanhoitajalla kuitenkin edes vähän parempi palkka, joten kyllä se kannatti.

Taidanpa taas lopettaa tähän ja alkaa vaikka vähän pelaamaan Simsiä. Joskus on ihan kivaa tehdä jotain juuri tällaista, missä ei oikeastaan ole mitään järkeä tällä iällä. Mutta onhan se ainakin kivaa.

Hyvää yötä ja nähdään!

-Sanna-