Aloitin uuden perinteen ja kävin ensimmäistä – en missään nimessä viimeistä – kertaa joulupolulla. Oli niin kaunista kun lämpea ympäröi lyhtymeri ja maassa oli vielä vähän luntakin. Yksi sydämen osa oli jo hiipunut. Tonttumetsä Lumilyhty me rakennettiin… Jouluevankeliumi Joulurauhaa Tulishow:ta olin kaiketi katsomassa ekaa kertaa ikinä, tai sitten en vaan muista edellistä.  

Viime vuoden joulukorttien kanssa pääsin leikkimään vesiväreillä. Korttien taustalla oli teemaan sopivat joululaulujen sanat: ”Hei, tonttu-ukot hyppikää nyt on riemun raikkahin aika!” ja ”Petteri Punakuono oli poro nimeltään, ollut ei loisto huono Petterimme nenänpään..” Itseasiassa nämä taisivat olla ensimmäiset joulukortit mitä olen aikuisiällä askarrellut. Toivottavasti saan varattua tulevinakin vuosina aikaa korttien tekoon. Tavallaan olisi hauska […]

Joulukalentereista perinteinen (halvin mahdollinen Wawi) suklaakalenteri on aina ollut ehdoton, joskin kaiholla muistelen niitä hileisiä kiiltokuvamaisia, kauniita kuvakalentereitakin. Niihin en olekaan törmännyt enää vuosiin.. Erityisesti paras joulukalenteri on kuitenkin ollut kun setäni ja äitini yhdessä täyttivät seinässä roikkuvan kankaisen joulupukkikalenterin pikkulahjoilla minulle ja sisaruksilleni. Joskus taskusta taisi löytyä jopa jokin jouluruno ja lahjojen ollessa isompia […]

Lasken itseni ehdottomasti jouluihmiseksi. Aloin ostamaan joululahjoja jo alkusyksystä, vaikka silti huomaan jälleen että vielä on jotakin hankkimatta. Tosin suunnitelmat on jo aika valmiina eli sehän on jo puoliksi tehty. Tämä joulu kuitenkin eroaa aikaisimmista siten, ettemme pääse viettämään sitä perheeni kanssa. Vuorotyöläisinä myös pyhinä täytyy joskus olla töissä. Itse pääsen aattona yövuorosta vapaille, mieheni […]

Viimeisenä kokonaisena päivänä kävelimme Andrássy -bulevardin läpi. Ohitimme Terror Haza / House of Terror -museon, minkä visiitti jäänee ensi kertaan. Kuva on juurikin museon laidalta ilmeisesti ”pahoista miehistä”. Hehe, tohtori pussaa Robertia vai pusutohtori Robert? Sankarien aukio Andrássyn päässä. Tietämättämme maratonjuoksut olivat juuri samaa aikaa ja harmillisesti en päässyt aukiota tämän enempää ja lähempää oikein […]

Eräänä reissupäivänä suuntasimme Budan puolelle, hotellimme oli siis Pestissä. Kiertelimme vanhassa kaupungissa / linnavuorella. Päiväunten aika.. Äitini aloitteesta kaiverrettiin monien muiden tavoin nimet seinämään Kuninkaanlinna, jonka sisällä olevaan näyttelyyn emme menneet koska osa siitä oli suljettu. Musta tää oli hauska kun matkaseurueeni on samassa asennossa tahattomasti. Takaisin Pestin puolelle shoppailemaan ja syömään ensimmäistä kertaa elämässäni […]

Olimme äitini kanssa vajaan viiden päivän reissulla Budapestissa lokakuussa. Ystäväni on siellä syksyn vaihdossa, joten oli oiva tilaisuus ensinnäkin nähdä ystävääni ja toisekseen hyödyntää hänen Budapest-tuntemustaan. Olen viime vuoden kesänä myös käynyt k.o. kaupungissa mutta serkkuni kanssa emme shoppailuilta ja bilettämisiltä paljoa nähtävyyksiin kerenneet tutustumaan. Tällä kertaa äitini kanssa taas kiersimme kutakuinkin kaikki haluamamme nähtävyydet […]

Käytin eilen freduja ensimmäistä kertaa ulkona lumessa tänä vuonna. Tässä tämän päivän kuvasaannoksia.. Muumuu ja lumessa esiin korostuva keltainen häntä. Nappisilmä ja nenunen<3 Romelo ei ollut niin innoissaan lumesta, sinkoili menemään ja toisaalta hakeutui vain syliin. Nössykkä(: Ei vitsit mikä jännitys-häntä! Mismau lumikuningatar Syliin turvaan  

Viime viikonloppuna kaksi parhaimmista ystävistäni tulivat meille viettämään tyttöjeniltaa. Toisen ystäväni kanssa oltiin reippaita ja leivottiin aamusta sekä heitettiin vielä lenkkikin. Tehtiin myös ihanaa guacamolea ja tuoresalsaa ja illalla herkuteltiin tacoilla. Niiden syöminen tosin aiheutti hieman teknisiä ongelmia, tortillat ovat ehkä varmempi vaihtoehto etenkin kun ei halua sotkea ykköset päällä ollessaan. Mieheni hieman häiriköi etenkin […]

10.6.2009 – 6.3.2012 Racoon, tunnetummin Rau hankittiin Mismaun kaveriksi. Rau oli äärimmäisen haastava pienenä, me tosiaankin nahkahanskoilla jouduttiin ekat kerrat poikaa käsittelemään koska oli niin villi ja puri erittäin lujaa. Kova käytöskoulu jatkui pitkään ja poitsu edelleenkin saattoi näykkästä ja eritoten vieraita. Silti Rau oli ihan erityinen pusupoika, vaikka kerran säikähdin kyyneleisiin asti kun poitsu […]