MITEN YKSINKERTAISTAMINEN ON MUUTTANUT AJATTELUANI?
Kerrottakoon ensimmäisenä se klisee:
Enemmän ei ole enää enemmän.
Vaan päinvastoin enempää haalimalla en voi kokea aitoa tyytyväisyyttä mistään. Kaikkea liikaa johtaa siihen, että mistään on hankalaa enää kokea tyydytystä. Silloin huomiota ja energiaa saavat myös ne asiat, joilla ei ole minkäänlaista merkitystä. Enemmän luo monimutkaisuutta, sekoittaa päätä, vie voimavaroja, huomiota, selkeyttä. Siksi minusta vähemmän on enemmän.
Enemmän ei myöskään tuo merkityksellisyyttä.
Olen ymmärtänyt, että ollakseen rikas, ei tarvitse olla rikas. Ollakseen merkityksellinen, ei tarvitse olla rikas. Lopulta rikkaus on aineetonta. Merkityksellisyys löytyy tästä hetkestä. Niitäkään asioita ei tarvitse etsiä enemmästä tai muhkeammasta pankkitilistä. Vähän lisää on loputon kehä askeltavaksi, josta ei ole ulospääsyä. Todellisuudessa tuolla rahalla kun yrittää päästä vain siihen merkityksellisyyteen, joka alun alkaen on ollut ilmaista, läsnä koko ajan.
Kykyni tiedostaa ja havainnoida maailmaa on kehittynyt.
Kysyessäni useammin miksi, ollessani itselleni täysin rehellinen, olen oppinut näkemään maailmaa selkeämmin. Syitä ja seurauksia. Tarkoituksia ja merkityksiä. Sen avulla kykenen selkeämmin hahmottamaan itseni, käytökseni sekä myös minua ympäröivän maailman ja sen vaikutuksen. Silloin maailma on selkeä, mieli on selkeä, minä näen selkeästi, ilman sumua, ilman satoja ajatuksia ja vain yksinkertaisia ajatuksia kuunnellen.
Arvoperusta on muuttunut totaalisesti.
Haluan vaalia enemmän kokemuksia, vähemmän materiaa. En kaipaa sitä enkä teknologiaa, vaan yhteisöllisyyttä, läsnäoloa ja selkeyttä. En kiirettäkään tai runsautta, vaan vapautta ja hitautta. Jossa on edelleen tärkeää unelmat, mutta erityisen tärkeää sen jokainen päivä, jossa ei ole kiirettä seuraavaan päivään. Jossa yksinkertaiset, arkiset asiat ovat äärettömän kauniita.
Haluan keskittyä enemmän sinne sisäiseen, kuin ulkoiseen kuoreen. Jossa kehitän itseäni olemaan parempi ihminen myös muille. Jossa erityisen tärkeää olisi olla hyvä juuri sitä tarvitseville.
En yritä hallita koko ajan kaikkea.
Annan elämän virrata. Tulla ja mennä. En koe vastoinkäymisiä niin raskaasi, vaan otan elämän vastaan siten kuin se tulee. Uskon ja tunnen elämän kantavan.
Onnea ei tarvitse etsiä.
Koen levollisuutta. Oikeassa paikassa ja hetkessä olemista. Jossa onni ei enää odota seuraavan tulotason, ostoksen, tavoitteen, kuukauden ja vuoden päässä. Jossa onnellisuus voi asua jokaisessa päivässä, jossa sitä ei tarvitse enää odottaa, odottaa saapuvaksi joskus myöhemmin. Että se oikea elämä alkaisi joskus myöhemmin.
Viimeksi:
MIXED SIGNALS – MITÄ TÄSSÄ MAAILMASSA PITÄISI ENÄÄ USKOA?
Lue myös: