TUNNETKO HAAVEMINÄSI?
Haaveminä on se ihminen, joka kuvastaa sinusta täydellistä ihmistä. Niitä täydellisen ihmiskuvan kriteereitä, jotka täyttämällä ajattelet saavuttavasi onnellisuuden. Joka ei kuitenkaan täysin täsmää, sillä siihen sisältyy otteita ympäristöstä, ei minuudesta, sillä vaikka ääni tulisikin sisältä, se ei välttämättä ole oma ääni.
Tuonkin haaveminän voi oppia kuitenkin tunnistamaan. Tunnistamaan sen määreet, kun se esittäytyy, esittää vaatimuksiaan, jotka eroavat omistasi. Ehkä ne esiintyvät aina tiettyyn aikaan, tietyssä paikassa, esimerkiksi mainoksia nähdessä tai kaupungilla muiden ihmisten ympäröimänä. Ehkä se esittää vaateita, jotka tiedät jo turhiksi, jotka on tullut todettua jonkun muun sanelemaksi.
Haaveminän tunnistaa helpoiten vaatekaapista. Se sisältää valtavasti tarinoita siitä, joksi haluaisi tulla, joka on näyttänyt jonkun päällä siltä, millainen itse haluaisi olla, mutta lopulta kuitenkaan nuo vaatteet eivät löydä tietä käyttöön, sillä ne eivät ole itseään. Tunnistatko sinä nämä omasta kaapistasi?
Se löytyy myös harrastevälineiden joukosta. Onko siellä pari vuotta sitten ostetut tuliterät sukset, joita ei ole sen koomin käytetty, puutarhavälineet, jotka ovat pölyttyneet siellä sitten viime kerran, kun taimet kuolivat kesken kasvukauden?
Haaveminä on jotakin, mitä tulisi olla, mutta mitä ei kuitenkaan ole. Se voi olla jotakin sellaista, mitä haluaisi olla. Jollaiseksi voi ehkä kasvaakin, mikä on myös aivan ok, sillä kasvu itsessään ei ole pahasta. Usein se kallistuu vain ulkoiseen, täydellisyyden puoleen. Täydellisyyden, joka on harhaa, jota on mahdotonta saavuttaa. Mutta jonka haluamme niin kovin saavuttaa.
Olla ilman puutetta, rakkauden arvioisia.
Ja siihen haaveminä aina vetoaa.
Silloin sen tunnistamiseen löytyykin yksi aika oivallinen kysymys:
ketä varten haluat muuttua
itsesi vai jonkun muun?
Viimeksi:
Lue myös:
ONKO ITSENSÄ ETSIMINEN ELÄMÄN SUURIN HUIJAUS?