Kasvu sijaitsee epävarmuudessa. Se on siellä, uudella alustalla, josta et tiedä mitään, jonka tunteen kuitenkin siedät, vaikkei se tunnukaan yhtä hyvältä kuin tuttuuden tuoma turvallisuus ja siten turvallisuuden tuoma mielihyvä.  Tuostakin epävarmuudesta tulee kuitenkin joskus tuttua. Tuttua, tuoden mukanaan myös kasvun ja siksi uuden ulottuvuuden. Kun olet tuollaisen epävarmuuden äärellä, tilanteesta ei tule koskaan niin […]

Tee jotakin ihan itseäsi varten, sellaista, joka ravitsee sydäntä (kuten puistossa istuminen), jonka tiedät olevan itsellesi hyväksi (kuten liikunta), joka täyttää itsesi kehittämisen tarpeita. Kertasin itselleni, sen jälkeen, kun päätäni alkoi puristaa. Noh, etkai sinä vielä luovuta, se syytti, käytettyäni viimeiset pari tuntia sen viimeisimmän jakeen parissa, halutessani nyt päästää siitä irti ja siirtyä seuraavaan. […]

Syntymäpäivänään Eeva Kolu kirjoitti: aina vuoden vaikein ja yksinäisin päivä, niin tänäänkin. Kesti hetken ymmärtää, että niin, mullahan on aina ihan ja juuri samoin. Ja ihan ja juuri aina, oon myös koittanut kääntää sen joksikin muuksi. Mutta miksi? Enää en jaksa, taivun sen edessä. Sekin on oikeastaan aika kaunista. Hyväksyä ja nähdä oman perintönsä, vuoden […]

Millainen mä haluan olla, oon viime aikoina kysynyt itseltäni yhä uudestaan ja uudestaan, yrittäessäni saada päätöksen ajatukseen, onko eräs pysyvä muutos mua vai ei. Oon jotenkin ottanut sen tekemisestä painetta, toteamalla, että juuri nyt mulla on niin hyvin ylimääräistä vapaa-aikaa ja tuon vapaa-ajan voisi käyttää hyödyksi. Tiedän myös, että mikä tahansa päätös vaatii multa suurta […]

Mua naurattaa, että sillon kun maailma ihan tosissaan ottaa päähän, en muista, että kyllä parin päivän päästä kaikki on taas upeaa. Jos ottaa päähän vain vähän, muistan paremmin, mutta kun olotila edeltää maailmanloppua, en muista koskaan. Manaan eläväni surkeinta elämää joka ei muutu koskaan. Sitten kaikki muuttuu. Aina parempaan kuin ennen huonoa. Silleen että eilen […]

Tultuani uimasta ja pilkkoessani läjää kasviksia tofun kylkeen myhäilen, kuinka terveellisistä elämäntavoista on tullut uusi elämäni automaatio. Silloinkin kun hetkeksi laistan niistä, kaipaan jo takaisin, enkä oikein edes usko, että voisin ajautuakaan niin kauaksi kuin olen joskus hetkittäin ajautunut. Se sai mut miettimään elämää lankakeränä. Kuinka solmut menee elämässä vielä isompaan solmuun, kunnes koossa on […]

Eräänä torstaina mun ystävä tulkitsi mulle tarot kortteja. Yhden kortin hän ehdotti tarkoittavan esimerkiksi mielen vankina olemista. ”Totta, mutta ajattelen päässeeni siitä yli”, hymähdän ja katson keittiön ikkunasta kaukaisuuteen. Olen varma asiasta. Sitten taas epäröin ja aprikoin, viimeistään illalla ymmärrän etten todellakaan ole vaan haluaisin vain olla. Mieli on edelleen paitsi mun yksi parhaista puolista, […]

Ei perintöä, ei rikkaita vanhempia, ei tuottavia sijoituksia. Kuukausipalkkani on samaa luokkaa kuin aika monella muullakin naisella, sairaalassa kun olen töissä. Silti viimeisen kahden vuoden aikana olen ollut käytännössä vain vuoden säännöllisessä palkkatyössäni ja matkustellut loppuajan. Osa-aikaisuuteen taas olen totutellut elämäni aikana hiljaa ja vaiheittain, ollen juurikin nyt yhdellä sellaisella vaiheella. Varmuutta olen saanut jo siinä […]

Jos se ei olekaan itse työ, vaan merkityksettömyyden tunne? Mietin, kun vertaan itseäni viisi vuotta sitten tähän päivään. Elämään uupumista, nyt elämän löytämistä. Mikä on muuttunut? Itse työ kun se ei ole. On helppoa sanoa, että työ on kurjaa ja raskasta eikä jaksa, katsomatta sen taakse. Osoittaen sormella ensimmäistä, kysymättä miksi. Miksi? Viisi vuotta sitten […]

Syy mulle kirjoittaa on se, etten joskus voinut hyvin. Kirjoittaminen on puhtaasti meditatiivista ja se on mun tapa nähdä itseni ja maailma. Ilman sitä en näkisi. Oppisi. Olisi tässä. Samalla haaveilen, että se aiheuttaisi jossakin muussakin samanlaisia oivalluksen tunteita, kuin itselleni lukiessani Tommy Hellstenin kirjoja. Mikä nyt ei tunnu hyvältä, on kysymys, mitä yhä edelleen […]