HAAVEILETKO ELÄMÄNTAPAMUUTOKSESTA? – PARI VINKKIÄ ALKUUN

Oletko tyytymätön elämääsi?

Kaipaatko muutosta muttei muutos vain tule?

Ensinnäkin on mietittävä, miksi muutosta haluat ja millaista muutosta haluat.

On helppoa esimerkiksi vain todeta, että haluaisin olla laihempi tai haluaisin olla kauniimpi tai vaikka minimalisti, mutta on eri asia pohtia, miksi sitä haluaa? Miksi haluaa laihtua, miksi muuttua ja miksi juuri sellaiseksi kuin haluaa.

Takaa löytyy erilaisia tunnetiloja, mitä ei ole tarkoitus kieltää vaan hyväksyä ja ymmärtää. Halutaan hyväksyntää, kuulua siihen valmiiseen malliin mihin keskiverto ihminen kuuluu, olla samankaltaisia, kokea yhteenkuuluvuutta. Esimerkiksi. Tai ehkä kaivataan vain oman elämän tunnetta hallinnasta, terveydestä, vapaudesta tai jostakin muusta.

Mutta kun takaa löytyy kuitenkin aina jonkinlaisia tunnetiloja, niitä ei välttämättä ole kestävää eikä rakentavaakaan korjata ilman ymmärrystä. Jos ei ymmärrä puutettaan vaikkapa yhteisöllisyyteen, että kaipaa vain tulevansa hyväksytyksi ihmisenä, ei itseään pysty kohtaamaan aidosti, armollisesti. Eikä myöskään etsimään niitä tunnetiloja niiden oikeista lähteistä.

Mitä siis oikeasti haluat itsessäsi muuttaa ja miksi?

Ja kysy tuo miksi niin monta kertaa, että pääset sinne oikean ytimen äärelle.

Syyn, tunteen äärelle.

Sen ymmärtäessään voi lopulta miettiä, onko tuo muutos itseään varten. Sillä jos muuttuu jotakin muuta varten, ei itseään, ei muutos ole lopulta kovinkaan ravitsevaa, jos koskaan alkaakaan, saatika ainakaan jatkuu. Kestävästi voit muuttua vain itseäsi varten.

Toisekseen muutos tarvitsee energiaa. Energia tarvitsee aikaa ja tilaa. Tarvitaan siis aikaa ja tilaa, jotta saadaan energiaa, jotta saadaan muutosta. Energiaa tuo myös voimavaroista huolehtiminen. Että ylipäätänsä tunnistaa, mikä sen hetkinen voimataso on ja keinot sen parantamiseen. Että sitä voimaa riittää muutoksen läpikäymiseen.

Aikaa ja energiaa saadaan vaikkapa resetoimalla kaikki. Lopettamalla kaikki hälinä sen pakollisen peruselämän ympäriltä ja aloittamalla nollasta. Huolehtimalla omasta-ajasta ja unesta. Luomalla arkeen tilaa esimerkiksi luopumalla kalenterista ja televisiosta, ymmärtämällä ja antamalla niiden syyttävien äänien lipua ohi tai vaikkapa ottamalla hetkeksi hiukan osa-aikaista.

Priorisoi siis muutos.

Muutos ylipäätänsä vie aikaa. Muutos on pitkä prosessi. Prosessi jossa periaatteessa ei tule koskaan valmista, jossa on vain parempia ja huonompia kausia. Kyse elämäntapamuutoksessa on tavassa elää, ei projektista, jossa tulisi valmista.

Siksi onkin tärkeintä vain aloittaa jostakin. Tehdä jokin muutos. Jonka jälkeen muutos seuraa muutosta.

Eläen muutosta.

Välillä eteen, välillä hiukan taakse.

Viimeksi:

EN HALUA ENÄÄ

Lue myös:

OVATKO SELF-HELPIT TURHIA?

MITEN ALOITTAA YKSINKERTAISEMPI ELÄMÄ?

ELÄMÄN TÄRKEIN KYSYMYS ON MIKSI

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli

EN HALUA ENÄÄ

En koe voivani määrittää itseäni uupuneeksi, vaikka välillä elämä onkin tahmeaa. Kuten on tullut sanottua, yksinkertaistaminen on lisännyt elämääni ihan hurjasti voimavaroja. Jos taas sille tielle en olisi lähtenyt, olisi burn out ollut edessä todennäköisesti enemmin tai myöhemmin. Tuon tahmeuden rinnalle ovat siis palanneet värit ja äänet – tai oikeastaan tuntuu että nyt vasta ensimmäistä kertaa näen ne alun perinkään.

Lueskelin kuitenkin mielenkiinnolla Liisa Uusitalo-Arolan kirjaa Uuvuksissa – kirja sinulle, joka tahdot voimasi takaisin. Aiheena uupumus on ihan tavattoman mielenkiintoinen. Mielelläni syvennyn siihen lisää, jotta itsellänikin olisi työkaluja sen käsittelemiseen. Hauskaa kylläkin, kirjaa lukiessa musta tuntui, että juurikin tässä parin vuoden aikana ihan itsestäni lähtöisin on tullut käytyä noita samoja juttuja ja toimia läpi, mitä kirjakin ohjaa tehtäväksi.

Mä tykkäsin erityisesti tästä en halua enää tehtävästä. Periaateessa tätäkin oon jollakin tasolla toteuttanut, kuten postauksesta ärsytyksestä ja ääripäistä – ja niiden lähestymisestä ilmenee. Oon miettinyt mikä arjessa potuttaa ja koittanut helpottaa noita asioita.

Harjoitus on vapauttava. Se kokoaa ajatukset yhteen. Tuntuu, että sen pahan olon saa purettua ulos ja konkretisoitua itselle, eikä enää olekaan niin raskasta. Olo kevenee. Kaiken lisäksi se valaisee, missä elämän kanssa ylipäätänsä mennään.

Tehtävän tarkoitus on siis tämä:

kirjaa ylös 100 asiaa, joista jokainen alkaa sanoilla: ”en halua enää…”

Mitä siis et halua enää?

Todennäköisesti jossain välissä tuntuu, ettei mitään enää tule. Istu paperin edessä kuitenkin niin kauan, että 100 kohtaa tulee täytetyksi. Ne tulevat varmasti, vaikka toisin luulisit. Puristaminen auttaa tuomaan esille asioita, mitä et ehkä ole hoksannut ajatellakaan, jotka löytyvät niiden ilmiselvien asioiden takaa. Tee tehtävä pysyen rehellisenä itsellesi – mitään ei tarvitse kaunistella.

Viimeksi:

VÄSYMYKSELLÄ KAIKKI MENEE PIELEEN – JA MITEN MÄ VAALIN NIITÄ VOIMAVAROJA

Lue myös:

RIITTÄVYYDEN FILOSOFIAA

5 X KYSYMYS YKSINKERTAISTAJALLE

VIISI VUOTTA SITTEN, VIIDEN VUODEN PÄÄSTÄ

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli