Kuluneen vuoden alussa kirjoittelin joitakin uudenvuodentavoitteita. Pääasiallinen tavoitteeni oli ”nostella rautaa määrän ja laadun suhteen niin, että jotain vaikutusta alkaisi näykyä ja tuntua”. Vuosi sitten olin palailemassa vähemmän aktiivisen kauden jälkeen salille, ja treenini koostuivat pääosin peruspuntista ilman sen spesifimpiä tavoitteita. Keväällä kokeilin elämäni ensimmäistä kertaa PT:tä, mikä osoittautui oikein hyväksi sijoitukseksi. Suunnilleen samoihin aikoihin […]

  Eräs lähisukulaiseni on jo pari kertaa esittänyt epäilyksensä, että liikuntaharrastukseni ”menee överiksi”. Itse en ole samaa mieltä, mutta ymmärrän sinänsä hänen huolensa: vietänhän viikossa useita tunteja salilla, luen urheiluaiheisia lehtiä ja blogeja, seuraan alan ihmisiä Instagramissa ja vielä kirjoitankin aiheesta. Aika paljon yhden genren ympärillä pöyrivää vapaa-ajan toimintaa, vai mitä? Aattoiltaa istuessamme toinen sukulaiseni […]

Elämänviisauksiin voi näköjään törmätä missä vaan. Tänään luistelukentän pukukopissa muuan äiti opasti polvenkorkuista lastaan suunnilleen näin: Sä en vielä osaa oikein luistella, mutta nyt opetellaan. Mä pidän susta kiinni niin ettet kaadu. Tai jos en koko ajan pidä ja kaadut, ei se haittaa. Sillä tavalla oppii.  

Koska bloggaan pääasiassa kategoriassa ”liikunta ja ravinto”, lienee aiheellista sanoa tästä näkökulmasta pari sanaa myös joulusta. Joulu tuntuu jakavan ihmiset kahtia: Huomattavan pieni joukko ihmisiä vetää ohjelmaan kirjatut treenit kanafileillä ja rahkalla säestettynä juhlapyhistä riippumatta. Ne pari mahdollisesti syötyä suklaakonvehtia kulutetaan heti seuraavana aamuna lenkillä, ja jos sukulaisten vuoksi on pakko laittaa laatikot pöytään, ne tehdään mahdollisimman […]

Viime kesänä Kolilla otin talteen pienen palan aurinkoa ja linnunlaulua jaettavaksi talven synkimmällä hetkellä. Huomenna päivä alkaa taas pidentyä, joten voiton puolella ollaan jo. (Laita äänet täysille, muuten tässä ei ole mitään ideaa.) //www.youtube.com/embed/yuos1Qz_gIE Täällä tosin ainakin päivä valkeni valoisan lumisena ja kauniina, toivottavasti muuallakin!

Liityin vähän aika sitten Joensuun luomu- ja lähiruokapiirin asiakkaaksi ja ainakin tähänastisen kokemuksen perusteella voin suositella ruokapiiriä lämpimästi. Ruokien tilaaminen on jopa helpompaa kuin kaupassa käyminen, ja valikoimassa on monenlaisia peruselintarvikkeita lähellä ja luomuna tuotettuna. Viitsiessäni voisin jopa käydä katsomassa peltoa, jossa syömäni perunat on kasvatettu – vähän eri meininki kuin kookaupan kolmiväriperunoita ostaessa. Ruokapiiri […]

Reilun puolen vuoden crossfit-kokemuksella olen tehnyt lajista (ja itsestäni) muun muassa seuraavia havaintoja: Viha-rakkaussuhde Suunnilleen jokainen toinen viikko olen sitä mieltä, että lopetan koko lajin. Esimerkiksi siksi, että jännitän edelleen lähes jokaisia treenejä. Ei voi olla tervettä touhua, että aikuiset ihmiset menevät maksua vastaan rääkkäämään kehojaan jonkun toisen määräämien kohtuuttoman raskaiden harjoitusten mukaan. Ei vaan voi. Joka […]

Jostain merkillisestä syystä katsottuani Koko Suomi leipoo -ohjelman uusimman kauden, minun alkoi tehdä mieli askarrella piparkakkutalo. Siis en todellakaan ymmärrä miksi. Vaikka en ole yhtä taitava kuin tv:ssä puumajoja piparitaikinasta askarrelleet naiset, piparien paistaminen ja koristeleminen on hauskaa. Viime vuonna, kun vietin ensimmäistä gluteenitonta joulua, en tehnyt lainkaan pipareita, joten nyt ensimmäinen tehtävä oli etsiä […]

Viime joulun alla vietin varmaan puoli tuntia Helsingin Stocmannin suklaaosastolla tavaten eri suklaakonvehtipakettien tuoteselosteita löytääkseni sellaisia, joista edes osan voisin syödä. Mukaan tarttui kolme rasiaa, mutta kuinkas ollakaan: yksissä oli keksimuruja, toisissa laktoosia ja kolmansissa pähkinää, kaikesta salapoliisintyöstä huolimatta. Tänä jouluna päätin tehdä suklaakonvehdit itse, jotta säätyisin moisilta harmeilta. Joulupöydässämme tullaan näkemään ihan perinteisiä tryffeleitä […]

Eilen minulle selvisi yllättävä asia: jotkut ihmiset häpeävät kuorsaamista. Siis miksi ihmeessä? Olen pitänyt kuorsaamista käytännön ongelmana, jos samassa sängyssä sattuu nukkumaan joku toinenkin, mutta muuten ihan tavanomaisena asiana. Mitä hävettävää siinä muka on, että pitää ääntä nukkuessaan? Tästä välittömästä ”miksi ihmeessä” -assosiaatiosta huolimatta jokin kello alkoi kilkattaa. Tämähän kuulostaa tutulta. Vaikka en tietääkseni kuorsaa, […]