Tässä päivänä muutamana oli meidän salilla PT-palvelut tarjouksessa ja itse PT:kin paikalla niitä esittelemässä. Kuinkas ollakaan, lyhyen juttutuokion jälkeen olin kaivamassa kalenteria pukuhuoneen kaapista ja sopimassa ensimmäistä tapaamista. 

PT on eri kuin edellisellä kerralla, ja myös valmennuspaketin sisältö on hieman erilainen. Tällä kertaa juttuun kuuluu yhteistreenien ja kuntosaliohjelman ohella ruokaohjelma sekä pidemmän tähtäimen treenisuunnitelma, jossa on jaksotettu kevyet ja raskaat viikot ja niin edelleen. Tavoitteikseni kerroin yleisen kunnonkohotuksen ja painon jojoilun pysäyttämisen, sekä omassa tämän hetken ykköslajissa crossfitissa kehittymisen.

Eilen teimme ensimmäiset treenit PT:n kanssa ja samalla kävimme läpi uuden saliohjelman. Ei voi muuta sanoa kuin että huh kun oli rankkaa! Ohjelmaan kuuluu isoja perusliikkeittä pitkähköillä sarjoilla ja lyhyillä palautuksilla: hapotus- ja hengästysefekti taattu varsinkin jalkaliikkeissä. Ideana on kehittää perusvoimaa ja kestävyyttä siinä missä crossfit-treenit keskittyvät yleensä maksivoimaan ja erilaisiin kuntopiirimäisiin harjoitteisiin. Kuulemma vedin hyvän treenin, vaikka maastavedoissa tanko tahtoi tippua näpeistä kesken sarjojen eikä punnerruksista tullut enää dippien jälkeen yhtään mitään. Ilmeisesti hyvä yrityskin lasketaan…

Näyttää epäilyttävältä, maistuu hyvältä.

Sain eilen käteen myös ruokavalio-ohjeet ja olen yrittänyt tänään mennä niiden mukaan. Vaikeinta on ollut ruoka-ajoista kiinnipitäminen – näköjään ei riitä että lounasaikaan alkaa miettiä pitäisikö käydä kaupassa. Ohjeen mukaan syödä pitäisi kolmen tunnin välein, ja ilmeisesti ateriat on todella suunniteltu sen mukaan, sillä kolmen tunnin jälkeen on jo oikeasti nälkä.

Päivän ruokaostokset.

Suurimmat erot tavalliseen ruokavaliooni ateriatiheyden lisäksi ovat rasvan vähentäminen ja kasvisten suurempi määrä. Äkkiseltään ruokamäärät näyttivät ohjeessa suurilta, mutta ruuat ovat silti sen verran kevyitä ja kasvispitoisia, että ähkyä oloa ei ole ollut koko päivänä. Ilmeisesti minun kroppaani ei voi huijata salaattivuorella luulemaan itseään täydeksi.

Kyllä siellä alla on pastaakin… kai.

Mielenkiinnolla seuraan, miten homma lähtee sujumaan ja raportoin toki edistymisestä tänne blogiin!