Mitä tehdä, kun kaikki kiinnostaa?

Keltainen jäätelö
Viime kesänä jäätelökin heijasti mun persoonaa. Postaus selventää miten.

Kamppailen tällä hetkellä asian kanssa, joka paitsi vie ajatuskapasiteettiani kohtuuttomasti myös vaikeuttaa kaikenlaista aloitteellisuutta ja päätöksentekoa. Ongelman nimi on innostuminen tai ehkä uteliaisuuskin. Innostun päivittäin uusista asioista, mutta en tunnista mikä kohteistani johtaisi pitkäaikaiseen tekemiseen ja missä tapauksessa kysymys on hetken huumasta. Jälkimmäisestä varastossa muistuttaa mm. longboard, sekä hyllyssä kirjat, jotka piti syysillan ratoksi lukea. Book Beatissa aloitettuja teoksiakin taitaa olla taas useampi kesken.

Olen pienestä saakka ollut nopea tyyppi, joka ahdistuu paikallaan olemisesta ja tutuista rutiineista. Kaipaan virikkeitä, on kyse sitten kotona oleskelusta, harrastuksista tai töistä. Toisaalta jatkuva muutosten kaipuu johtaa lopulta siihen, etten saa vietyä asioita loppuun tai eteenpäin katseen suunnatessa liian helposti tulevaisuuteen tai uusiin, edellisestä usein johdannaisiin asioihin. Miten voisin hillitä innostumista tai kehittää pitkäjänteisyyttä?

Haasteena innostuminen

Haluan konkretisoida ongelmani listaamalla alle juttuja, jotka tällä hetkellä kiinnostavat tai vetävät puoleensa aiheuttaen päänvaivaa:

Kesälomaan liittyen:

  • Haluaisin vaeltamaan Lofooteille. Olen nähnyt paikasta paljon ihania kuvia ja innostunut luonnossa liikkumisesta viimeisen kesän aikana tosissani. Tsekkaa esimerkiksi tämä Instagram-tili.
  • Haluaisin surffaamaan Ranskan, Espanjan tai Portugalin rannikolle. Olen kokeillut lajia jo useamman kerran, mutta edellisestä kerrasta on kauan aikaa, jonka vuoksi kynnys tekemiseen on kasvanut.
  • Toisaalta haluaisin kaupunkilomalle Berliiniin. Olen käynyt siellä monet kerrat, mutta asuttuani kaupungissa aiemmin, vetää sydän niille sijoille säännöllisesti.
  • Viimeisimpänä innostuin Islannin maratonista. Olen halunnut Reykjavikiin jo pidempään ja nyt bongasin tämän ”seuramatkan”, joka yhdistäisi molemmat intohimoni: matkailun ja juoksun.
  • Toisaalta haluaisin vaan kokea kotikaupungissani ja Suomessa kesäjuttuja, joihin vuosittain on kuitenkin niin kovin vähän aikaa. Tänä vaihtoehto olisi myös ilmastoystävällisin.
Liesjärvi
Vaelsimme Liesjärven kansallispuistossa viime kesänä, josta jäi innostus lajiin.

Työ ja koulutus

  • Mulla on tällä hetkellä hyvä työpaikka. Oikeasti haaveilin tästä positiosta ja tehtävästä melkein vuoden ennen kun monen sattuman kautta päädyin tehtävääni. Silti ja ehkä osittain monipuolisten työpuitteideni innostamana olen alkanut haaveilla samalla uran pienistä suuntamuutoksista.
  • Halusin pitkään toimittajaksi. Vaikka en siitä perinteisestä toimittajan työstä enää hetkeen ole haaveillutkaan, palaa sisuksissani into sisällöntuotantoon. Tässä työssä uteliaisuudesta voisi olla jopa etua!
  • Jos vaihtaisin uraani täysin, hakeutuisin opiskelemaan leipuri-kondiittoriksi. Kirjoitin tästä intohimostani aiemmin täällä. Pohdinnan kelat asian ympärillä ovat yhä ne samat.
  • Hain ylempään ammattikorkeakoulututkintoon nykyisen tehtäväni innoittamana. Ylemmän tutkinnon olenkin halunnut jo pidempään tehdä. Nyt siitä olisi myös ihan konkreettista ja tarvittavaakin hyötyä. Hakulomaketta täyttäessäni eksyin osoitteeseen opintopolku.fi, josta löytyvät muuten vahvan tunnistautumisen takaa kaikki arvosanat lukiotodistuksista avoimeen yliopistoon. Opiskelin avoimessa viestinnän opintoja melko pitkälle pari vuotta sitten, mutta en ole löytänyt noita tietoja opinnoista aikoihin. Nyt kun löysin kaikki tiedot, palasi halu jatkaa niitäkin opintoja. Vaalien aikaan kaikenlaisia poliittisia kommervenkkejä tutkiessani, on herännyt kiinnostus oppia tuostakin aiheesta lisää.

Nyt kierin näiden asioiden ympäröimänä ja yritän tehdä päätöksiä elämäni suunnasta. En ole aiemmin kohdannut elinvuosien rajallisuutta näin konkreettisesti. Miten ikinä ehdin tehdä ja nähdä kaiken, mikä maailmassa kiinnostaa?

Keltainen persoonallisuus hallintaan

Ettei pohdinta jää vain valittamisen tasolle, listaan vielä konkreettisia toimenpiteitä, joita aion tehdä tämän asian eteen. Tuo väri keltainen, tulee tästä testistä, jossa voi helpoilla kysymyksillä katsoa, millaisia persoonallisuustekijöitä itsestä löytyy. Suosittelen myös tutustumaan teokseen ”Idiootit ympärilläni”. Kuuntelin sen viime kesänä ja opin ehkä taas tuntemaan tätä keltaisen vallitsemaa persoonallisuuttani hitusen paremmin.

Keltainen vaate
En ole ikuisuuteen ostanut keltaista vaatetta, mutta tämä Stadiumin paita sai mut harkitsemaan asiaa.
  • Teen listan potentiaalisista kesälomasuunnitelmista ja kartoitan saanko niihin seuraa. Valitsen combon, joka sisältää riittävästi sooloilua ja seurallisuutta. Tunnustelen sisintäni ymmärtääkseni kaipaanko nyt enemmän lomailua yhdessä vai yksin.
  • Työn suhteen pyrin keskittymään loppuvuoden nykyisiin kuvioihin – pitkäjänteisesti. Samalla näen, onko kyseessä mun juttu vai ei. Hillitsen kirjoittamisen ja leipomisen himojani jakamalla tuotoksiani tähän blogiin. Näin selvitän, ovatko nuo hommat niin mieluisia, että säännöllisemmin tehtyinäkin yhä kiinnostavat riittävästi.
  • Harrastusten osalta pyrin selviämään Tukholman maratonista kesäkuussa ensin ja mietin vasta sitten uusia kisoja meillä ja maailmalla. Tuo innostuminen uudesta kisasta tulee yleensä maaliin pääsyn seurauksena. Polkujuoksulla saisin yhdistettyä rakkaan harrastuksen myös luontoon, ehkä kokeilen sitä maratonista toivuttuani. Samalla selvitän haluanko enemmän maratonille vai ihan vaan sinne Islantiin lomailemaan.

Näillä eväillä eteenpäin ja uuteen viikkoon! 

-Noora

Hyvinvointi Työ Ajattelin tänään

Vaalimainonnan helmet

Kerroin edellisessä postauksessa, että mielestäni nämä eduskuntavaalit ovat poikkeukselliset (katso täältä miksi). Mutta yhden asian suhteen muutosta ei ole havaittavissa. Ne ovat jäätävän huonot vaalimainokset. Heittelin sloganeiden helmet postauksen sekaan tuottaakseni teille viikonlopuksi piristystä.

Mainoksien sisältö

Kaikissa mainoksissa toistuvat samat asiat: nimi, naama, numero, hölmö slogan, joka harvoin kertoo edes ehdokkaan arvoista mitään ja puolueen logo. Miksi kukaan ei poikkea joukosta?

Puolueiden mainokset ovat keskenään ihan eri maasta, eikö näissä voisi olla edes jokin standardi, jolla helposti havaitsee, mitä puoluetta henkilö edustaa? Kuvittelisin, että voimien yhdistäminen olisi järkevää myös puolueen menestyksen kannalta.

Paremman huomisen puolesta.

Mainosmuodot

Eniten ihmettelen postilaatikoissa, metroasemilla ja jalkakäytävillä lojuvia flyereita. Niitä tulee vaalien alla lähes joka lehden välissä ja jopa suoraan postilaatikkoon. Oliko joku muukin ajatellut, että näissä vaaleissa on keskiössä ympäristöasiat? Mun on ainakin ollut hankala arvostaa flyeriroskaa kaikkialla, harva kun niitä tarkemmin edes lukee. Useimmat niistä ovat myös kiiltäväpintaisia, joka ei ole kierrätyksenkään kannalta se ekologisin vaihtoehto.

Iso mies ihmisen asialla.

Flyerit ovat varmasti kustannustehokas tapa mainostaa. Kannustaisin puolueiden jäseniä mieluummin yhdistämään voimansa paremman (ja mieleenpainuvamman) vaalimainonnan puolesta. Jos muutama ehdokas ottaisi haltuun yhdessä isompia pintoja hyvällä idealla, saattaisi mullekin jäädä niistä jotain mieleen.

Punavihreiden pahin painajainen.

Näissä vaaleissa korostetaan myös nuorten äänestysaktiivisuuden merkitystä. En silti vieläkään törmää vaalimainoksiin esim. Instagramissa. Nuoret arvostavat myös osallistumisen ja vuorovaikutuksen merkitystä. Miksi kukaan ehdokkaista ei mainosta Instagram liveä, jossa vastaisi äänestäjien kysymyksiin ja antaisi samalla oman, mahdollisesti melko tuntemattomankin persoonansa näkyä ja tulla tutuksi? Sen sijaan puolueet satsaavat soppatarjoiluun toreilla.

Terve Suomi.

Meillä taitaa olla sama suunta? Okei, täytyy myöntää, että tämä sdp:n tv-filkka on jäänyt mieleen ja saanut aikaan reaktion, joita usein pidetään onnistuneen mainonnan merkkinä. Mutta onko nauru ja hämmennys reaktiona toivottu?

Liike Nyt taas nojaa dramatiikkaan, asia käy kyllä hyvin selväksi. Vihreiden ja Kokoomuksen tunteisiin vetoavat tv-mainokset olivat kuitenkin mielestäni kohtuullisen onnistuneita. Niissä näkee sellaista brändinrakennustematiikkaa, mitä laadukkaalla mainonnalla tarkoitan. Tuotannon on tehnyt ammattilainen.

Muutosehdotus

Mietin, että tässä olisi jollekin hyvä business: vaalimainonnan ilmeuudistus, monta henkilöbrändiä, joiden markkinointi kaipaisi kipeästi ammattilaisen apua. Esimerkiksi oppilaitokset voisivat koota työryhmän alan tekijöitä neljän vuoden välein auttamaan ehdokkaita. Siitä voisi olla hyötyä molemmille!

Ihmemies eduskuntaan.

Mainonta ei ole monelle edes budjettikysymys, olin ihmeissäni havaitessani vaalikoneen tiedot siitä, paljon kukin ehdokas on valmis satsaamaan kampanjaansa. Vaaleihin käytetään jopa kymmeniätuhansia euroja. Mainostila maksaa, sen ammattilaisena tiedän. Mutta juuri siksi se pitäisi hyödyntää mahdollisimman hyvin.

Säilytetään Suomi Suomena.

Loppukevennyksenä vielä tarina lapsuudessani kohtaamastani vaalimainonnasta. Suvi-Anne Siimes pyrki eduskuntaan ja leipoi ilmeisesti jotain tv-mainoksessaan. Tokaisin isälle jossain ”poliittisen” keskustelun keskellä: ”Suvi-Anne Siimes leipoo työttömiä.” Vanhemmat repesivät nauramaan. Itse en tuolloin vielä tajunnut tilanteen huumoriarvoa, mutta ehkä tämä on juuri erinomainen esimerkki, kuinka henkilömielikuvien ja asiasisällön sekoittaminen on taitolaji, jonka vain harva masteroi.

Tulevaisuus on toivoa täynnä.

Tähän on hyvä lopettaa.

-Noora

Puheenaiheet Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta