Törmään usein blogimaailmassa sellaiseen ”no pain, no gain”-treenifilosofiaan. Olen itsekin joskus sortunut ajatusmalliin, että saadakseen vartalon hyvään kuntoon, täytyisi jotenkin hirmuisesti kärsiä sen eteen. Treenata verenmaku suussa monta tuntia ja kärsiä nälästä. Kuulostaa aika kamalalta. Jos haluat vartalon, jossa sinulla on hyvä olla, kärsi sen eteen? Jos elämäntapamuutos pitäisi aloittaa tällä ajatuksella, jäisi se minulta ainakin tekemättä. Tämä toteamus ei siis minun mielestäni pidä paikkaansa.

Tai otetaan hiukan taaksepäin. Jos uskottelet itsellesi näin, se varmasti onkin totta kohdallasi. Ei ole kuitenkaan mitään syytä, miksei kuntoon pääseminen ja hoikkana pysyminen voisi tapahtua hammasta purematta. Nyt mietitte, enkö ikinä itse treenaa kovaa? Toki treenaan, mutta nautin siitä hurjasti. Se, että pyrkii oman mukavuusalueensa ulkopuolelle tai kärsii kokoajan siitä mitä tekee, on mielestäni kaksi eri asiaa. Jos kuntosalilla itsensä väsyttäminen ei ole sinun juttusi, löydät aivan varmasti jonkun toisen liikuntamuodon, josta oikeasti nautit. Niinkuin edellisessäkin postauksessa puhuin. Ihan jokaiselle löytyy varmasti mieluisa tapa liikkua.

Kerroin, että kaksi ihmistä lähipiiristäni aloitti elämäntapamuutoksen hiukan yli viikko sitten. He saivat gramman tarkkuudella itselleen ruokavaliot, joita heidän tuli noudattaa. Eilen puhuin toisen heistä kanssa ja kyselin, miten muutos on lähtenyt käyntiin. Ja hienostihan se oliki lähtenyt! Kuulemma 4 kiloa lähtenyt ja erittäin energisen kuuloinen ihminen oli puhelimen toisessa päässä. Ainoa asia mitä hän ihmetteli, oli se että on miltei järjen vastaista, että hänellä ei ole ollut kertaakaan nälkä vaan ruokaa on saanut olla kokoajan syömässä. Tämä todistaa sen, että nälässä itseänsä pitäminen ei laihduta! Päinvastoin. Voit nauttia elämästäsi täysin rinnoin, elää joka päivä energistä elämää ja voida hyvin. Samalla etenet kohti unelmiesi vartaloa.

Koska tässä on väärinymmärryksen mahdollisuus, selvennän vielä hiukan asiaa. Minäkin nautin siitä tunteesta, kun on hyvän treenin jälkeen kaikkensa antanut ja endorfiinit jylläävät veressä. En kuitenkaan koe tällaista kovaa treeniä epämiellyttäväksi, vaan se on juuri se, mistä saan parhaat fiilikset. Jos sinä et saa samanlaista hyvää oloa siitä, miksi käyttäisit hurjan määrän vapaa-aikaasi tehden jotain mikä on sinulle silminnähden epämieluisaa? Kun löytää jonkun lajin tai liikuntamuodon, mitä rakastaa, ei kova treenikään tunnu kurjalta.