5 viime hetken vinkkiä ystävänpäivään

Moët Pre Valentines_Elisa Lepistö.jpg

Olen jokseenkin amerikkalaisen populäärikulttuurin aivopesemä, ja nykyään suomalainen ystävänpäivä merkitsee itselleni enemmän romantiikkaa. Veikkaan kuitenkin, että monissa pitkissä parisuhteissa saattaa käydä sillä tavalla, että alkuhuuman jälkeen ei välttämättä enää tehdä niin paljon jännittäviä asioita yhdessä. Ystävien kanssa käydään näyttelyissä, pidetään dokkari-iltoja, mennään tanssimaan ja käydään syvällisiä keskusteluja viinilasillisten äärellä. Sen sijaan pariskuntana aika menee suurilta osin kodin arjen pyörittämiseen ja rentoon yhdessäoloon. 

Rennossa yhdessäolossahan ei ole sinänsä mitään väärää. Joskus toisen kanssa pyykkien lajittelu voi olla parasta mitä tiedän. Silti on kiva, että on joitain päiviä, jolloin havahtuu siihen, että voisi keksiä jotain arjesta poikkeavaa. En itse ollut tänä vuonna kuitenkaan kehitellyt mitään tälle päivälle, mutta viime tipassa tuli olo, että haluaisin. 

Tässäpä muutama helppo vinkki ystävänpäivän viettoon. Vietti sen sitten ystävän, tyttö- tai poikaystävän kanssa. 

Palapelin tekeminen. Ystäväpiirissäni on nyt kunnon palapelibuumi. En ole vielä ehtinyt kokeilla tätä, mutta kuulostaa varsin ihanalta. Jotain hyvää musiikkia taustalle, ehkä tilkka viiniä lasiin ja pari tuntia toisen kanssa syventymistä palapelin äärelle. Keskittyessä johonkin yhdessä niin tiiviisti, pääsee varmasti ihan omaan maailmaan ja sen parissa saattaa keskustelut mennä vaikka mihin. 

Rauhassa nautittu illallinen. Sen voi valmistaa vaikka yhdessä ja nauttia kynttilän valossa. Ennen iltaa puhelimet äänettömälle ja televisio pysyy kiinni. Hassua, miten näinkin yksinkertaisesta asiasta on ainakin meidän taloudessa tullut harvinaista herkkua. Yleensä illallinen tulee ainakin täällä nautittua television ääressä. 

Podcastin tai äänikirjan kuunteleminen. Joo tiedetään, ei ehkä romanttisin vaihtoehto, mutta voi synnyttää hedelmällisiä keskusteluja jälkikäteen. 

Ajatuksella lähetetty viesti. Milloin viimeksi lähetit ystävälle tai kumppanille viestin, missä kerroit kuinka tärkeä hän on sinulle? Suhteen alkuvaiheessa saattaa tulla viestiteltyä useinkin, mutta vuosien vieriessä ne saattavat muuttua lähinnä kauppalistoiksi ja aikataulupäivyksiksi. Päivää piristää kummasti, kun saa tärkeältä ihmiseltä viestin, joka on ajatuksella kirjoitettu. 

Yhdessä urheileminen. Käy esimerkiksi kaivamassa kummankin luistimet kellarikomerosta, keitä termariin teetä ja viettäkää ilta luistinradalla. Pientä hikeä pintaan ja endorfiinit koholle!

Ihanaa ystävänpäivää kaikille teille!. 

Moët Pre Valentines_Cake pops.jpgMoët Pre Valentines_Bottle Bath.jpg

Suhteet Oma elämä Rakkaus Mieli

Mental Health Monday: Kehonkieli

DSC_0234.jpg

Kehomme viestittää meistä enemmän kuin osaamme kuvitellakaan. Ajatuksemme muokkaavat asentojamme, eleitämme ja ilmeitämme paljastaen muille ihmisille paljon enemmän kuin edes itse huomaamme. Toiset tulkitsevat kehon liikkeitä taidokkaammin kuin muut ja toisinaan kehonkielen lukeminen on tiedostamatonta ja intuitiivista. 

Jos kerran kehomme liikkeet muuttuvat ajatuksiemme mukaan, on loogista ajatella että homma pelaa myös toiseen suuntaan. Hymyilemällä itsekseen väkisin, saattaa yhtäkkiä alkaa ihan oikeasti naurattaa. Kehomme liikkeillä on kuitenkin paljon enemmänkin voimaa. 

Katsoin TED-talkia viime viikolla, jossa kerrottiin että urheilijan voittaessa jotain, nostaa hän automaattisesti kädet ylös ja avaa kehonsa X-malliseen asentoon täysin auki. Asento viestii voiman ja vallan tunteesta. Mielenkiintoisinta tässä kuitenkin oli se, että myös syntymästään asti sokeat tekevät täysin saman eleen. Se ei ole siis opittu tapa, vaan luonnollinen tapa osoittaa tällaista voittajan tunnetta. 

Reagoimme kehollamme menemällä kasaan silloin kun koemme olomme uhatuksi. Kun joku muu osoittee aukinaisella kehollaan valtaa, me suojaudumme helposti ristimällä kätemme ja suojaamalla itseämme. Tällainen keholla reagointi on luonnollista, mutta vaikuttaa myös ajatuksiimme. Kun istumme hartiat lysyssä pienessä kippurassa, tunnemme itsemme harvoin voimakkaaksi ja luottamusta herättäväksi. 

Lähiaikoina olenkin miettinyt paljon sitä, kumpi toimii ensin? Kehomme vai mielemme? Jos ajatuksillamme voimme vaikuttaa kroppamme asentoihin, voimmeko kehonkielellä muuttaa ajatuksiamme? 

Kehoitankin kaikkia keskittymään hetkeksi siihen, missä asennossa olette tällä hetkellä? Istutko jalat tukevasti maassa, vai makoiletko sängyllä? Onko hartiasi lysyssä vai hyvässä ryhdissä? Miltä asento tuntuu? Koetko olevasi voimakas ja luottamusta herättävä vai tunnetko olosi vähän epävarmaksi?

Kun olet kysynyt nämä kysymykset itseltäsi, kohenna asentoa. Laita jalat maahan, hartiat taakse, avaa kehosi niin auki kun suinkaan pystyt, ojenna kaula pitkäksi ja nosta pää hiukan takakenoon. Miltä nyt tuntuu?

Oma päänsisäinen muutos oli todella dramaattinen. Istun usein jalkojeni päällä pienessä kippurassa hartiat painuneena kasaan, nojaten välillä leuallani koukussa olevaan polveeni. Asento on todella sulkeva ja tunnen itseni pieneksi ja jollain tapaa hauraaksi tässä asennossa. Aivan kuin tämä asento suojelisi minua joltain.

Kun vaihdan asennon aukinaiseksi, tuntuu kuin kasvaisin sekunneissa lapsesta aikuiseksi. Herätän enemmän kunnioitusta jopa itsessäni. Tunnen itseni vahvemmaksi, pätevämmäksi, luotettavammaksi ja sellaiseksi, ettei minua tarvitse suojella miltään. 

Mitä ajatuksia teillä herää aiheesta?

DSC_0287.jpg

DSC_0303.jpg

DSC_0308.jpg

DSC_0256.jpg

DSC_0294.jpg

Pictures: Sara Vanninen

Muoti Mieli Ajattelin tänään Päivän tyyli