Solidaarisuutta siskot

DSC_2211.jpg

En tiedä olenko ollut jotenkin huonolla energialla aikaeroväsymyksestäni johtuen ja sen takia silmiini on osunut entistä enemmän negatiivisia blogipostauksia ja kommentteja täällä. Usein aiheena on bloggaajien huono kirjoitustaito, tekstiin sopimattomat kuvat, huonot arvot ja niiden edistäminen tai vastuuttomuus yleisellä tasolla. 

Eräässä kommenttiboksissa silmiini osui esimerkiksi tällainen kommentti Mä luen säännöllisesti vain blogeja, joista tykkään. MUTTA: Lily tyrkyttää aika paljon luettavaksi muitakin blogeja. Jos ne on ihan roskaa, niin ärsyttäähän se, jos niille tuli annettua klikkauksia.” 

Luulin tätä aluksi sarkasmiksi, sillä mietin voiko oikeasti jotain harmittaa se että hän antaa yhden klikkauksen blogille, josta ei sitten pitänytkään. Tällä yhdellä klikkauksella ei vielä kenenkään palkkaa valitettavasti makseta. Eikä edes 10 000 klikkauksella. Joten en nyt ärsyyntyisi liikaa tästä. 

Minua harmittaa se, että se syy miksi blogeja on alunperin perustettu, on tuntunut unohtuneen täysin. Aloitin ainakin itse aikoinaan blogien lukemisen juuri siksi, että ne erosivat lehdistä ja kirjoista. Ne olivat persoonallisia ja koukuttavia juuri siksi. En vaadi edelleenkään täydellistä kirjoitusasua blogeilta, vaikka kirja jääkin nopeasti kesken jos siinä vilisee virheitä. 

Blogeille sanellaan niin paljon vaatimuksia, että kuka kohta enää uskaltaa alkaa kirjoittaa? 

Bloggaus on sinänsä erityinen harrastus, että siinä saatat saada äänesi kuuluviin suurellekin porukalle jostain sinulle tärkeästä aiheesta. Se vaatii usein sitä, että käytät paljon aikaa lukijakunnan vaalimiseen, kirjoittamiseen ja lukijoiden kanssa vuorovaikuttamiseen. Se ei tarkoita sitä, että kun joku muu on tehnyt tämän työn, tulisi hänen kirjoittaa sinulle tärkeistä asioista. Hän kirjoittaa juuri siitä, mistä haluaa. 

Jos kirjoittajan arvomaailma sotii omasi kanssa, toimii se mielestäni myös loistavana paikkana keskustella näistä asioista hyvässä hengessä. Saattaa olla, että bloggaajan tai jonkun hänen lukijansa maailmankuva laajenee jos avaat keskustelun perustelujen kanssa. 

Blogimaailma on myös niin suuri, että sieltä ihan varmasti löytyy kaikille mieleistä luettavaa. Jos jonkun kirjoittajan tyyli, naama tai mielipiteet ärsyttävät, saa ikkunan nopeasti kiinni ennen kun päivä on täysin pilalla. 

Joten joulurauha mielessä toivoisin tänne mielekästä keskustelua, kilttejä kommentteja, ja rakentavaa kritiikkiä sen sijaan, että huudellaan alaspäin omalta korokkeelta. 

Puheenaiheet Ajattelin tänään

What would you rather?

DSC_5444.jpg

Istuimme yhtenä iltana Hootersin terassilla ja mieleeni tuli peli, jossa yksi keksii aina kaksi vaihtoehtoa ja loput vastaavat kumman valitsisivat mielummin. Niistä heräsikin hyvää keskustelua ja monet sai miettimään omaa arvomaailmaa yllättävän paljon. Välillä joutui valitsemaan kahden houkuttelevan vaihtoehdon välillä ja toisinaan mentiin melko synkissäkin aiheissa.

 

Ajattelinkin heittää muutamat myös teille, joten vastatkaa kommenttibokseissa tai blogeissanne perustelujen kanssa, mikäli haluatte! 

Eläisitkö mielummin rutiköyhänä pitkän elämän, vai rikkaana lyhyen?

Jos joutuisit luopumaan kokonaan sähköpostien kirjoittamisesta tai puhelimessa puhumisesta loppuelämäksi, kummasta luopuisit?

Asuisitko mielummin koko loppuelämäsi kotikaupungissa, ylittämättä koskaan sen rajoja, vai matkustelisitko ympäri maailmaa ilman mahdollisuutta palata koskaan kotikaupunkiisi?

Olisitko lukematta yhtään ainuttakaan kirjaa, vai katsomatta yhtään elokuvaa?

Luopuisitko kameran vai auton käytöstä?

Itse valitsisin varmaan rikkaana lyhyen elämän, ainakin jos puhutaan muusta kuin rahallisesta rikkaudesta. Puhelimessa puhumisesta luopuisin mieluusti, sillä en pidä siitä lainkaan ja 99 prosenttia työasioista hoidan sähköpostilla, joten siitä en voisi luopua muutenkaan. Se, ettei kotiin voisi palata koskaan, on niin ahdistava ajatus, että mielummin luopuisin matkustelusta ja eläisin loppuelämäni Helsingissä. Nykyään tehdään niin hienoja sarjoja, että voisin luopua elokuvista ja pitäytyä sarjojen katselussa. Kirjoista en luovu! Ja viimeinen oli helppo: autolla ajosta luopuisin, kamerasta en. 

Mutta miten menee teidän valinnat? Myös lisää kysymyksiä saa heitellä! Näitä on mielenkiintoista miettiä.

DSC_5366.jpg

dsc_5409.jpgDSC_5418.jpg

DSC_5439.jpg

dsc_5462.jpg

DSC_5446.jpg

dsc_5400.jpg

Pictures:Tomi Taskula

Puheenaiheet Ajattelin tänään