Tag: perhe

Hellurei! Ajattelin tulla pitkästä aikaa päivittämään meidän tavallisia kuulumisia. Vime viikot ovat menneet meillä vielä normaaliakin enemmän sisätiloissa. Lydialle nousi äitienpäivänä kuume jonka ajattelin aluksi johtuvan hampaiden puhkeamisesta.

Mitä tämän kesän bucket listiltä löytyy? Ainakin pyöräilyä, uimista, rantapäiviä ja toivottavasti pieni mökkireissu.

Lydia oli eilen ensimmäistä kertaa yökylässä viikkoa vajaan vuoden ikäisenä. Tuntuu että mediassa ja blogeissa lasten yökyläily herättää voimakkaita mielipiteitä – tai lähinnä se minkä ikäisenä lapsi/vauva laitetaan ensimmäistä kertaa yökylään

Taannoisen blogitauon aikana mulla oli aikaa pohtia vähän blogin tulevaisuutta. Oon muutamissa aiemmissa postauksissa maininnut ettei mun aika riitä niin aktiiviseen bloggaamiseen kuin haluaisin, ja se harmittaa mua. Mua on myös mietityttänyt blogin tyyli ja aiheet. Ne aiheet joiden parista aloitin bloggaamisen – tyyli, asut, kosmetiikka ja sisustus ovat jääneet kakkoseksi.

Maaliskuu meni k-tilanteen vuoksi melko järkyttyneissä ja surullisissa tunnelmissa, mutta huhtikuussa elämässä on ollut jo huomattavasti enemmän valoa. Ei ole auttanut muuta kuin sopeutua tilanteeseen, vaikka se edelleenkin tuntuu niin absurdilta.

Onnea on koti jossa saa olla oma itsensä. Jossa tsempataan ja tuetaan. Jossa herätään hymyillen. Jossa tämä pikkuinen pitää liikkeessä niinäkin hetkinä kun tekisi mieli mennä peiton alle murehtimaan.

Maaliskuussa meidän kaikkien arki mullistui ja mieli oli sen vuoksi matalalla, mutta tähän kuukauteen mahtui paljon myös positiivisia juttuja.

Laskeskelin, että olen Lydian syntymän jälkeen ollut hänestä erossa pisimmillään kerran noin kahdeksan tunnin ajan. Se oli viime syksynä, kun Lydia jäi isänsä kanssa kotiin ja minä lähdin ystävien kanssa illanviettoon (se on itseasiassa ainut kerta kun olen juonut alkoholia viimeisen reilun 1,5 vuoden aikana enemmän kuin yksi tai kaksi lasillista). Yökylässä hän ei ole vielä ollut, enkä itse ole ollut poissa yötä kotoa niin että olisin ollut erossa hänestä.

Sunnuntaina 8. maaliskuuta me vietettiin ensimmäistä hääpäiväämme. Vuosi takaperin olimme sanoneet toisillemme tahdon Oulun maistraatissa. Oli luminen ilma, olin 29. viikolla raskaana ja meinattiin myöhästyä vihkimisestä koska hidastelin aamutoimissa ja jumituimme parkkihalliin miehen hakiessa kukkakaupasta kimppuani.

Yritän lähtökohtaisesti suhtautua arkeen positiivisesti, mutta sunnuntait ovat jollain tapaa aina ahdistaneet mua. Vaikka sunnuntai on arkityöläiselle vapaapäivä siinä missä lauantaikin, sunnuntaipäivien yllä saattaa leijua pieni ärsytys arkeen palaamisesta – tai näin oon ainakin itse usein kokenut asian.