Voi laps parkaa. Joks se koulu alkaa, kesä ei ehtiny alkaa ollenkaa, ja nyt sun jo pitää ruveta nousee aamul aikasee. Voi laps parkaa. Kyl miä niin toivoisin, et koulu alkais vast syyskuus, ihan ku sillon, ku miä olin laps. Eihän tos o mitää järkee, et kouluu pitää mennä keskel kesää. Voi laps parkaa.   […]

Aika hurjaa, miten paljon maailma on muuttunut jo minun elinaikanani. Kun minä olin lapsi, niin… Samoin ovat vakuutelleet omalta kohdaltaan niin vanhempani kuin heidän vanhempansa. Mummoni ja vaarini syntyivät 1912 ja -13 Venäjän vallan aikana, vanhempani ennen Talvisotaa ja minä 50-luvulla. Jokainen meistä on vuorollaan kokenut elävänsä ajan hermolla, viimeisen päälle modernia aikaa, kunnes on […]

Äitini kertoi Tiutisen Kansakoulussa olleen sotien jälkeen jäpti kuri. Vilkkaat lapset (mm. äitini oman kertomansa mukaan) jäivät helposti ja usein arestiin (nyk. jälki-istunto). 1940-luvulla arestissa isoja oppilaita seisotettiin kädet ojennettuina vaakasuoraan sivulle, pienet laitettiin nurkaan. Karttakepistä tuli sormille, jos vaikka kirjoitus ei sujunut opettajan haluamaan tahtiin. Opettajat olivat sodan kokeneita, eikä heillä välttämättä ollut jaksamista […]

Kansakoulumme opettajat kävivät ruokavälitunnilla kahvilla läheisessä talossa asuvan leskirouvan luona. Rouva kipitti aamuisin koulun lähellä olevaan osuuskauppaan hakemaan tuoretta pullaa, ja opettajat poistuivat koulualueelta ruokailun jälkeen. Toisinaan ruokavälkkä vähän venyi ja silloin meidän lasten piti keksiä tekemistä.   Tiutisen koulun tontti oli rajattu aidalla, joka jossakin vaiheessa purettiin. Ehkä se oli lahonnut. Aitatolpat olivat kuitenkin […]

1960-luvun lapsuuteni koulutalossa toimi kolme yhdysluokkaa ja oppilaita oli 70 – 80. Lukumäärällä ei ollut oppilaille merkitystä, koska kaverit olivat suunnilleen omanikäisiä. Olen yleensäkin huomannut, että alakoulun oppilaalle tärkein yhteisö on oma luokka. Sillä, onko luokka yhdysluokka, ei liene niinkään väliä oppimisen kannalta. Olen sekä oppinut että opettanut yhdysluokissa, eivätkä oppilaiden oppimistulokset ole poikenneet naapurikoulujen […]

 Opettaja Historian kokoamisessa on vaikeinta saada kerrotuksi tapahtumat ajallisessa jatkumossa. Kaikissa elämänvaiheissa tapahtuu paljon samaan aikaan. Ja eri-ikäisten kokemukset linkittyvät lomittain. Jos lähden seuraamaan yhteistä tietä, jää oma polku väkisin varjoon. Yhtäkkiä huomaankin kertoneeni 1970-luvun teini-ikäisten maailmasta Tiutisessa ja jättäneeni oman tarha-ajan jälkeisen lapsuuteni kertomatta. Siitä nyt:   Neljän vuoden tarhajakson jälkeen menin kouluun. 60-luvulla […]

 TEININÄ RAUNIOILLA   Kesäaikana kulmia parempi ajanviettopaikka oli rauniot. Vuosikymmenten kuluessa oli luonto hoitanut sodan tuhoamaa ympäristöä, keskisaarella ei enää voinut edes kuvitella siellä olleita rakennuksia. Emme teineinä suinkaan ajatelleet olevamme tuhotulla tantereella, ikäisilleni rauniot olivat olleet aina olemassa. Kaikkialla oli nuorta koivikkoa, sammalia, ruohoa, metsäkukkia, ahomansikoita ja varpukasveja. Tiutisessa oli kaunista. Vaikka olimme varttuneet […]

Lienette kuulleet väitteen, että jos lapsella on ilta toisensa perään joku kuormittava harrastus, hänen koulunkäyntinsä yleensä kärsii hieman tai paljon. Lapsen potentiaalinen oppimiskyky ei pääse toteutumaan, koska hänen aivonsa eivät milloinkaan ehdi levätä ja sulatella uutta tietoa, omaksua sitä kunnolla ja siirtää pitkäkestoiseen muistiin. Vitsi vitsi! Vai onko? No, varhaisen teini-ikäni Tiutisesta ei juurikaan matkustettu […]

 Kotkassa on parhaillaan menossa Meripäivät, jokakesäinen festivaali, jonka toivoisi onnistuvan. Niin moni yrittäjä on satsannut tuotteisiinsa, ettei niiden soisi jäävän myymättä. Käväisin lauantai-iltapäivällä kuskin ominaisuudessa katsastamassa menoa ja meininkiä, ja ihan oli samanlaista kuin omassa nuoruudessani: nuoriso porukoissa, joku vesiselvänä, joku enemmän tai vähemmän päissään.   Arki-iltaisin 1970-luvulla me tiuskalaiset nuoret kokoonnuimme Talolle (Tiutisen Työväentalolle), […]

 Pienten lasten harrastukset ovat vanhempien tahdon varassa. Lapsuuteni Tiutisessa melkein kaikki ihmiset kuuluivat puoluepoliittisesti vasemmistoon ja äänestivät sosiaali- tai kansandemokraatteja tai kommunisteja. Eri puolueisiin kuuluvat olivat toki puheväleissä, mutta kyllä ystävät taisivat koostua aatetovereista. Puoluekannasta sitten riippui, ohjattiinko lapset Toikkarille (Toimitalo) Pioneereihin vai Talolle (Työväentalo) Nuoriin Kotkiin. Molemmissa opittiin nuorisopoliittisia lauluja, askarreltiin ja tehtiin retkiä. […]