Aivoliitto: suolisto – toiset aivomme
On tiedetty kauan, että ihmisen hyvinvointi ja ahdistuneisuus, voivat vaikuttaa suolen toimintaan. Mutta uutta on, että informaatio kulkee myös toiseen suuntaan.
Ei itselleni ole mitään uutta tämä. Arvioisin että suurin osa ”mielisairauksista” on aineenvaihdunnan häiriöiden aiheuttamia hermostollisia hälytystiloja.
0 0 0 0 0
Suoliston mikrobit, mm. bakteerit, sienet ja hiivat ovat tärkeitä myös aivoille. Aivojen ohella toisen hermokeskuksen, suoliston, välisten yhteyksien tutkimus on paljastanut, että suoliston mikrobit osallistuvat toimintaan, jossa elimistö valmistaa aivoille välttämättömiä välittäjäaineita. Suolistobakteerit saavat suolen erittämään viestiaineita, kuten rasvahappoja ja hormoneja. Esimerkiksi valtaosa onnellisuushormoniksi nimitetystä serotoniinista syntyy suolistossa.
Itse tunnen aivoissani sen, mitä suolistossani tapahtuu. Sähköä tuntuu erityisesti silloin kun suoleni on toiminut riittävästi ja homma on saatu ns maaliin asti.
0 0 0 0 0
Suolisto kommunikoi aivojen kanssa vagus- eli kiertäjähermon välityksellä. Hermo kulkee keuhkojen ja sydämen välistä ruokatorveen sekä edelleen kurkun kautta aivoihin Kun suolisto aistii häiriön, aivot saavat signaalin. Viestiä voivat viedä suolistomikrobit aiheuttamasta paikallisesta tulehduksesta syntyneet tulehdusvälittäjäaineet, sytokiinit, jotka vaikuttavat hermostoon. Kolmas yhteys toimii aivojen välittäjäaineiden ja neuropeptidien kautta. On esitetty, että 90 prosenttia aivojen välittäjäaineista olisi suoliston alueella.
Suolen sisällöllä, mikrobeilla, voi olla vaikutusta keskushermoston kehitykseen. Suolistobakteerit voivat aiheuttaa masennusta, pelkotiloja ja unohtelua. Suolistoa hoitamalla hoitaa samalla stressitasojaan, aivojaan ja mielentilaansa. Ja toisin päin: aivojen hyvinvointi vaikuttaa merkittävästi suoliston toimintaan.
Lähde:
https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/suolisto-toiset-aivomme/#898c4fec
0 0 0 0 0
Suolisto ei ole ainoastaan ruoankäsittelykone. Suoliston mikrobistolla on suuri merkitys ihmisen terveydelle, joten siitä kannattaa pitää huolta. Mikrobiston monimuotoisuutta ja kestävyyttä voi parantaa oikealla ruokavaliolla. Suolistolla on oma hermojärjestelmänsä, ja suoliston immuunisolut ovat elimistön puolustusjärjestelmän keskeisin osa.
Ihmisen suolistossa elelee myös noin tuhat bakteerilajia, jotka muodostavat suolistomikrobiston. Suoliston mikrobistolla on valtavan suuri merkitys ihmisen terveydelle. Mikrobisto muun muassa säätelee aineenvaihduntaa ja pilkkoo ruoan aineosia, joita vatsa ja suolisto eivät yksin pysty käsittelemään. Lisäksi se poistaa ruoan mukana tulleita haitallisia kemikaaleja ja ehkäisee vaarallisten taudinaiheuttajien leviämistä elimistöön.
Koska suoliston tehtävät ovat moniulotteisia, sen häiriöistä voi kärsiä koko elimistö. Muutokset suoliston mikrobiomissa liittyvät moniin sairauksiin, kuten tulehduksellisiin suolistosairauksiin ja astmaan, ja niillä voi olla yhteyttä myös Parkinsonin tautiin ja masennukseen.Suoliston kunnosta kannattaa siis pitää huolta. Koska suolistomikrobiston hyvinvointi riippuu paljolti siitä, mitä ihminen syö, ruokavaliollaan voi vaikuttaa asiaan.
Älä syö, kun olet pahalla tuulella. Jos olet pahalla tuulella, paranna mielentilaasi esimerkiksi liikunnalla tai rentoutusharjoituksella, ennen kuin istuudut ruokapöytään. Stressaantuneena, surullisena tai vihaisena syömiminen tekee hallaa suolistolle. Kielteiset tunteet häiritsevät aivo-suoli-mikrobistoakselin toimintaa ja lisäävät esimerkiksi suolen seinämän läpäisevyyttä. Paha mieli voi myös vaikuttaa suolistomikrobien kykyyn pilkkoa ruokaa.
Tämän olen myös huomannut. Vihaisena jos syön jotain, yleensä seurauksena on etovaa oloa ja itkuisuutta.
Lähde:
Suolistomikrobisto kuntoon ruokavaliolla – 7 tehokasta keinoa parantaa suoliston mikrobistoa