Tämä on jatkoa kahdelle edelliselle postaukselle Tässä vielä tarkennusta sille, miten syvälle ihmisen neurobiologiaan, vastuuntuntoon ja päätöksentekoon manipulointi iskee, ja miten se suoraan ruokkii IBA-mallin (Inference-Based Approach) kuvaamaa OCD-tarinaa. 7. Hyper-vastuullisuus ja ”maaginen” syyllisyys Manipuloivassa ympäristössä uhrille sälytetään usein vastuu muiden tunteista, reaktioista ja jopa ulkoisista tapahtumista. Jos manipuloija suuttuu, se on uhrin syytä. Jos jokin menee […]

Tämä on jatko-osa edelliseen postaukseen IBA-mallin (Inference-Based Approach) linssin läpi katsottuna manipuloinnin ja kiusaamisen jättämät jäljet ovat kuin valmis maaperä, johon OCD:n epäilytarinat pääsevät juurtumaan. Tässä on kolme mekanismia lisää, jotka selittävät, miten pitkittynyt henkinen paine kytkeytyy tähän prosessiin: 4. Havaintokehän kaventuminen ja ylivireys Kiusaamisen ja manipuloinnin kohteena eläminen pitää aivojen hälytysjärjestelmän eli amygdalan jatkuvassa […]

(Tekstissä apuna Googlen tekoäly Gemini) Inference-Based Approach (IBA, tunnetaan myös nimellä I-CBT eli Inference-Based Cognitive Behavioral Therapy) tarjoaa poikkeavan tavan katsoa pakko-oireista häiriötä. Siinä missä perinteinen CBT näkee OCD-ajatuksen pelkkänä satunnaisena ”roskapostina”, johon ihminen reagoi yliampuvalla ahdistuksella, IBA väittää jotain paljon syvällisempää: epäily itsessään on huolellisesti rakennettu, loogiselta tuntuva tarina. IBA:n mukaan OCD-oireilu alkaa siitä, mitä kutsutaan […]

En päässyt kirjautumaan tänne Lily-blogiini melkein vuoteen. Parin kuukauden kärvistelyn ja pähkäilyn jälkeen perustin uuden blogin vuodatus.net -alustalle nimellä ”En hylkää itseäni”. Nyt kun tämä (jo yli 10 vuotta käytössäni ollut) alusta on taas minulle avoimena, en tiedä kumpaa sivustoa käyttäisin. Uusi blogi löytyy täältä: https://enhylkaaitseani.vuodatus.net/

Ketunhäntä kainalossa -blogin neiti Kettu (01/2018) kirjoittaa turvareaktioista: Omien automaattisten turvareaktioidensa tunnistaminen auttaa ymmärtämään ympärilläsi tapahtuvia tilanteita sekä sitä, miksi reagoit ja käyttäydyt niissä tietyllä tavalla. Useinmiten puhutuimmat turvareaktiot ovat taisteleminen ja pakeneminen. Tämän lisäksi kohtalaisen usein mainitaan myös jähmettyminen ja miellyttäminen. Käsittelen tässä kirjoituksessa näitä neljää, ja pohjaan osittain Pete Walkerin kirjaan Complex CPTSD – […]

Jähmettymisreaktio ts. dissosiatiivinen defenssi Joskus tilanne on sellainen, jossa ei ole mahdollista puolustautua taistelemalla, mutta siitä ei myöskään ole mahdollisuutta päästä pois pakenemalla. Jähmettymisreaktion tarkoitus on tällöin saada sinut selviytymään tilanteesta mahdollisimman vähin vammoin. Lapsena koetut traumat ovat usein tällaisia, sillä lapsen kyvyt selviytyä ilman aikuista ovat heikommat. Jos koet, ettei sinulla ole mahdollisuutta tehdä […]

Itselläni suurin osa tunteista tulee omasta kehostani, erityisesti suolisto määrittää hyvinvointiani. Tämän huomaaminen on vähentänyt vaatimusten määrää suhteessa itseeni ja toisiin. Koska kehosta tulevista tuntemuksista muodostuu ajatuksia, ei toisten tekemiset juuri jaksa kiinnostaa minua. Kuka sanoi, mitä sanoi, kuka on kenenkin puolella, kuka teki mitä tai jätti tekemättä, ihan sama. Jokainen saa myös ajatella minusta […]

Marjo Juutilainen (04/2023) kirjoittaa Ihminen tavattavissa -sivuston blogissa otsikolla Järki ja tunteet. Lasta hoivaavan aikuisen/aikuisten reaktiot, ilmeet ja eleet ovat niitä tärkeitä työvälineitä, joita matkimalla lapsi oppii sisäistämään tämän kokemistavan omansa pohjaksi. Voi sanoa, että lapsen hoivasta vastaavien aikuisten tapa reagoida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin joko tukee tai estää lapsen itsekokemuksen normaalia kehittymistä sen perusteella […]

Marjo Juutilainen (04/2023) kirjoittaa Ihminen tavattavissa -sivuston blogissa otsikolla Järki ja tunteet. Järjen ja tunteiden toivottu yhteistyö kehittyy turvallisessa vuorovaikutuksessa. Toisinaan asetamme järjen ja tunteet vastakkain, vaikka todellisuudessa ne toimivat parhaimmillaan yhteistyössä. Järjen ja tunteiden yhteistyössä toimimme rehellisesti suhteessa itseemme ja ympäristöömme, jolloin kykenemme kantamaan vastuun tunteistamme ja tarpeistamme. Tämä yhteistyö edellyttää tiettyjen aivoalueiden suotuisaa […]

Olen turhan usein tyytymätön, joskus jopa vihainen. Monesti en osaa edes sanoa miksi olen ärtynyt. Mielen Ihmeet on ”viihde- ja mielipideblogi psykologian tiimoilta”. Ei siis erityisen tieteellinen lähde, mutta ei ole mikään tiedeblogi tämäkään, joten kelpaa itselleni. Siellä on kirjoitus, jossa on jaoteltu viha kolmeen eri tyyppiin: 1. Instrumentaalinen viha Aggressiivinen käytös ja väkivaltaisuus voivat […]