Sain muutama viikko sitten uudet hormonikorvaushoidon pillerit ja hiljattain nostin masennuslääkitystä, joten voin tällä hetkellä paremmin kuin pitkään aikaan. Minusta on ihanaa kun kesä on alussa, ympäristöstä on tullut kaunis; on vihreätä, kukat puhkeavat kukkaan, ulkona on miellyttävää olla. Ihan kuin kaikki olisi uudessa alussa, ilmassa väreilisi lupaus paremmasta tulevaisuudesta. Olen pyöräillyt sinne, tänne, tonne […]

Kriitikkojen hiljentäminen On tärkeää tehdä sekä kognitiivista että emotionaalista työskentelyä kriitikkojen hiljentämiseksi. Kumpikaan näistä yksinään ei riitä. Nykymaailmassa löytää helposti lukuisia erilaisia kognitiivisella puolella läpi käytäviä self-help ohjeita ajatusvääristymien korjaamisesta. Pelkkä älyllinen ymmärtäminen ei kuitenkaan riitä traumasta toipumiseen, sillä trauma tallentuu aivoissa tietoisen käsittelyn ulkopuolisille alueille. Trauma on käsittely- ja ymmärryskyvyn ylittävä tapahtuma, jolloin se ei […]

Palaan vielä Neiti Ketun kirjoituksiin, koska itselleni Ketunhäntä kainalossa -blogi on ollut todellinen tajunnan räjäyttävä aarreaitta. Niin paljon kaikkea itselleni hyödyllistä tietoa. Sisäisen kriitikon hiljentäminen Sisäinen ja ulkoinen kriitikko ovat Pete Walkerin (Complex PTSD: From surviving to thriving) mallin mukaan keskeisiä kompleksin trauman (C-PTSD) oireita. Sisäinen kriitikko on sisäinen itseä kritisoiva ja moittiva ääni, joka […]

Ketunhäntä kainalossa -blogin neiti Kettu (01/2018) kirjoittaa turvareaktioista: Omien automaattisten turvareaktioidensa tunnistaminen auttaa ymmärtämään ympärilläsi tapahtuvia tilanteita sekä sitä, miksi reagoit ja käyttäydyt niissä tietyllä tavalla. Useinmiten puhutuimmat turvareaktiot ovat taisteleminen ja pakeneminen. Tämän lisäksi kohtalaisen usein mainitaan myös jähmettyminen ja miellyttäminen. Käsittelen tässä kirjoituksessa näitä neljää, ja pohjaan osittain Pete Walkerin kirjaan Complex CPTSD – […]

Jähmettymisreaktio ts. dissosiatiivinen defenssi Joskus tilanne on sellainen, jossa ei ole mahdollista puolustautua taistelemalla, mutta siitä ei myöskään ole mahdollisuutta päästä pois pakenemalla. Jähmettymisreaktion tarkoitus on tällöin saada sinut selviytymään tilanteesta mahdollisimman vähin vammoin. Lapsena koetut traumat ovat usein tällaisia, sillä lapsen kyvyt selviytyä ilman aikuista ovat heikommat. Jos koet, ettei sinulla ole mahdollisuutta tehdä […]

Palaan vielä tarkemmin aiheeseen C-PTSD eli kompleksi post traumaattinen stressioireyhtymä (lyhyemmin kompleksi trauma). C-PTSD:n oireiden tunnistaminen voi olla vaikeaa.  Tunnepohjaiset flashbackit yhdistettynä sisäiseen kriitikkoon ovat yleensä oireita, jotka ovat muuttuneet osaksi tavallista olemisen tapaasi, pidät niitä osana itseäsi, ja siten ne aiheuttavat sinulle tunteen: ”minussa on pakko olla jotakin vikaa, miksi tässäkin reagoin taas näin […]

Tunnepohjaisen flashbackin ominaisuuksia Miten tunnepohjaisen flashbackin voi tunnistaa? Pohjimmiltaan kyse on siitä, että jokin tietty ärsyke (haju, maku, ääni, lause, sana, kasvonilme, olotila, ajatus jne.) palauttaa sinut välittömästi kokemaan kuin olisit jälleen uudelleen traumatilanteessa. Koet täsmälleen samoja tunteita täsmälleen yhtä voimakkaina. Tunnepohjaisten flashbackien ärsykkeet eivät aina ole yhtä konkreettisia kuin PTSD-flashbackien, vaan ne voivat laueta […]

Sisäinen ja ulkoinen kriitikko flashbackien taustalla Tunnepohjaiset flashbackit ovat tiiviissä yhteydessä sisäiseen kriitikkoon. Sisäinen kriitikko laukaisee ja ylläpitää flashbackejä kriittisellä ja soimaavalla äänellään. Se sanoo, ettet ole mitään, sinusta ei ole mihinkään, et taaskaan pystynyt ja että vain täydellisyys on riittävää. Pete Walker erottelee kirjassaan sisäisen ja ulkoisen kriitikon. Sisäinen kriitikko on keskeisin trauman alkujuuri, […]

Flashbackin aikana sisäisen tai ulkoisen kriitikon ääni alkaa voimistua, huutaa ja muuttua tiheneväksi kierteeksi. Flashbackit voivat siis olla sisäisen tai ulkoisen kriitikon hallitsemia. Sisäisen kriitikon hallitsemat flashbackit johtavat tyypillisemmin ahdistuneisuuteen, eristäytymiseen, luovuttamiseen, turtumiseen, itsetuhoisuuteen tai vastaavaan. Ulkoisen kriitikon hallitsemat taas johtavat hyökkäämiseen, vihaan, aggressioon, pelkoon, kauhuun ja niin edelleen, mutta myös mahdollisesti eristäytymiseen ja vetäytymiseen. […]

Itselläni suurin osa tunteista tulee omasta kehostani, erityisesti suolisto määrittää hyvinvointiani. Tämän huomaaminen on vähentänyt vaatimusten määrää suhteessa itseeni ja toisiin. Koska kehosta tulevista tuntemuksista muodostuu ajatuksia, ei toisten tekemiset juuri jaksa kiinnostaa minua. Kuka sanoi, mitä sanoi, kuka on kenenkin puolella, kuka teki mitä tai jätti tekemättä, ihan sama. Jokainen saa myös ajatella minusta […]