Koulutehtävä: elämänkulun tarkistelu Eriksonin kehitysteorian pohjalta
Opintojeni yhtenä koulutehtävänä oli käydä elämäänsä läpi kehityspsykologian näkökulmasta. Päätin tarkistella elämänkulkuani syntymästä tähän päivään saakka psykoanalyytikon Erik Eriksonin kehitysteorian pohjalta.
Eriksonin teoria kuvaa persoonallisuuden kehittymistä. Teorian mukaan ihminen kohtaa kahdeksan erilaista psyykkistä haastetta. Aikaisemmista vaiheista selviytyminen vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten ja millaiseksi loppuelämä muotoutuu.
Teoria löytyy esim täältä:
Erik Erikson’s Stages of Psychosocial Development
Ymmärrän itseäni tehtävän tekemisen jälkeen paremmin. Olen suorastaan hyvin hämmentynyt, miten tarkasti Eriksonin teoria pätee omaan lapsuuteni haasteisiin!
Tehtävän tekemisen tärkein anti itselleni oli se, että ymmärsin oman pakko-oireiluni johtuvan turvattomuuden tunteesta. Epämääräisten uhkien lisäksi tunnistan nyt myös selvästi häpeän tunteen, johon liittyy kuristava olo, että olen jollakin tavalla riittämätön ja vääränlainen. Täysin arvottomaksi en ole itseäni milloinkaan tuntenut.
Syyllisyyden tunteet olen jo pitkään tunnistanut, mutta Eriksonin teoriasta löysin niillekin selityksen. Toki minut on myös kasvatettu syyllistämällä, se on lienee herkälle tytölle ollut helppo kasvatusmetodi. Kovin hyvä se ei ole kyllä ollut.
Jaan tehtävän erillisiin postauksiin, jotta lukeminen helpottuu. Onkohan jollakin samantapaisia kokemuksia?