Lymi selviytymismoodissa

Tiina Lymiä haastateltiin maikkarin ohjelmassa Viiden jälkeen liittyen hänen ohjaamaansa elokuvaan Myrskyluodon Maija. Haastattelussa Lymi vaikuttaa väsyneeltä ja tympiintyneeltä. Hän näyttää siltä, kuin olisi saanut kuulla huonoja uutisia juuri ennen ohjelmaa, eikä hänellä ole ollut aikaa koota itseään ennen kuin suora lähetys alkaa.

Kompensoidakseen pahaa mieltänsä ja nostaakseen mielialaansa, hän alkaa ylenkatsoa ja nokkia haastattelijaa. Näyttää siltä, että hän tuntisi koko tilannetta kohtaan halveksuntaa, häntä suorastaan inhottaa istua studiossa tentattavana. Ehkä hän kokee asetelman jotenkin uhkaavaksi ja itsensä riittämättömäksi? Pelastaakseen oman nahkansa, hän kääntää ärtymyksensä haastattelijaa kohtaan. Tämä valitettavasti välittyy myös katsojille.

Haastattelu epäonnistuu. Lymi yrittää selvitytymismoodista käsin, noh selviytyä haastattelun loppuun asti. Hän tekohymyilee satunnaisesti, mutta jo muutaman sekunnin jälkeen inhotus palaa hänen kasvoilleensa. Kaikki Lymin esiin tuoma viestintä on negatiivista; vähättelevät ja vänkäävät vastaukset, silmien pyörittely, hiusten turhautunut harominen, huokailu ja tuhahtelu, silmien vihainen siristely, kulmien kurtistelu, nenän rapsuttelu, pään pudistelu, kasvojen peittäminen käsillä.

Minusta melkein vaikuttaa siltä, että Lymi ei saa pidettyään itseään kasassa muuta kuin ivan kautta. Ymmärrän kyllä Lymiä ja hänen reaktioitaan, mutta ihmettelen suuresti, että eikö hän ole valmistautunut mitenkään siihen, että hänen minätilansa eli moodinsa saattaa muuttua paineen alla hyvin stressaavissa tilanteissa. Tuskin tämä nyt ensimmäinen kerta oli, kun häntä haastateltiin. Voihan tosin olla, ettei hän edes tiedosta itse minätilan vaihdosta ollenkaan?

Lymin telkkarihaastattelun jälkeen vauva.fi -sivustolle alkoi muodostua aiheesta keskusteluketju, jossa ihmetellään ohjaajan nuivaa käytöstä. Osa myös puolustaa Lymiä, mutta perustelut näissä ovat kuin kaikuja lapsuudestani – Sumuttamista isolla ässällä. Puolustuspuheissa yritetään kiistää todelliset tapahtumat, viedä huomiota toiseen suuntaan. Jopa naisvihakortti viuhuu ja kommentien läpi paistaa muiden mielipiteiden halveksunta.

Oli mielenkiintoista seurata, miten Lymin puolustelijat alkavat itse kiusaajiksi ja samalla ovat omalle käytökselleen ilmeisen sokeita. Ironista kyllä, nämä Lymiä tsemppaavat kommentit olivat vihaisempia kuin Lymi itse haastattelussa! Joku teki siis myyräntyötä.

Lymiä puoltavat puheenvuorot sisälsivät mm

Viestin, että muiden tulkinnat ovat vääriä, sekä suoraa halveksuntaa:

”Haastattelu oli ihan asiallinen.  Te nakertajat olette kipeitä.  Keksikää jotakin tekemistä.”

”Jos teistä somettavista nirppanokista joku joutuisi itse tuollaisen hatusta vedetyn kuramyrskyn kohteeksi, seurauksena olisi juridinen prosessi ja sen lisäksi tietenkin se, että some menisi taas kerran sekaisin.  Te ja teidän somenne, te olette TODELLA sekaisin.”

”Mt-ongelmaiset hyeenat taas projisoimassa äititraumojaan. Osaa olla kyllä vastenmielinen palsta.”

”Tiktok sulupolvi ei bonjaa. Kun ei oo teennäinen kestohymy naamalla ja muutenkin tennöinen niin se on heti huonoa käytöstä? Aikuinen, fiksu ja herkkä nainen tuossa haastattelussa oli. Älykäs. Ei kuvia kumartele?”

Viittauksia naisvihaan:

”Voi luoja. Jos Lymi olisi mies niin tämmöistä kritiikkiä ei sataisi. Naisten oletetaan aina olevan nöyriä ja kilttejä. Ei saa tippaakaan vaikuttaa ylimieliseltä tai olla eri mieltä haastateltavan kanssa. Heti tulee kakkaryöppy niskaan.”

”Olen lähtökohtaisesti naisten voimaantumista vastaan koska en aisti sellaiselle enää modernissa yhteiskunnassa mitään tarvetta. Mutta tunnistan toki joitakin ilmiöitä jotka voivat selittää pienen osan tätä somekohua. Jotkut miehet ottavat itseensä tai kokevat sen erittäin ahdistavaksi jos nainen ei ole kuvaan sitä nyt vaikkapa sanoilla pirtsakka ja tarjolla. Tämä ei siis tarkoita haastattelijaa vaan miehiä jotka kokivat haastattelun ahdistavaksi ja maailmankuvaansa murskaavaksi.”

”Naiselle ei riitä, että on asiallinen, eikä naisia väsytä tai hermostuta. Lymi hymyilikin useaan otteeseen, välillä sai hyvin kontaktia haastattelijaan, mutta koska välissä oli myös heikompia hetkiä, tulee tuomio. Etenkin, koska haastattelun tunnetyöstä vastasi tässä tapauksessa mies. Vaihtakaa roolit eikä kukaan olisi ikinä huomannut mitään, korkeintaan puhuttaisiin miten rankkaa ohjaaminen on ja yrittipä nytkin Suuri Ohjaaja antaa vielä itsestään, miten hienoa!”

Aiheesta harhautusta eli huomion suuntaamista muihin ihmisiin:

”Alexander Stubb taas on usein ylimielinen kun häntä haastatellaan ja pätemisen tarve loistaa. Katsokaa vaikka ja haukkukaa häntä jos pakko jotain haukkua niin tulee oikeasti aiheesta.”

”Jonna Järnefelt (joka myös oli haastiksessa kolmosella tämän elokuvan tiimoilta) jännitti/häpesi, koska oli ekaa kertaa julkisuudessa sen jälkeen kun jätti miehensä Asko Sarkolan ”rakastuttuaan” Kristo Salmiseen. Noloahan se on! Ja kohta kuullaan, että uusi suhdekin on ohi. Ja siis tietysti Kristo Salminenkin jätti perheensä tämän vuosisadan romanssin takia…”

”Aki Kaurismäki, Kimi Räikkönen, onhan näitä, joiden tylytys on vain persoonallista, jopa ihailtavaa. Kun Tiina Lymi on vakavana ja hieman väsähtäneen oloisena haastattelussaa, niin jopas aletaan joku helkutin kohu asiasta. Miten inhottavaa medialta kääntää huomio pois elokuvasta, joka toivottavasti menestyy ulkomailla ja saa oscar ehdokkuuden. Suomalaiset keskittyvät lyttäykseen ja ohjaajan täysin asiallisen haastattelun ruotimiseen.”

”Meni jo. Nyt somemeuhkataan ylen surkeasta vaalitentistä”

Ontuvia perusteluja, että ohjaajan töykeä käytös sopi elokuvaan tunnelmaan:

”Ei vaikuttanut vaan herkältä ja pohdiskelevalta. Jutustelisin koska vain rennosti. Olisi erittäin inspiroivaa. Ei voi sanoa monestakaan ihmisestä taiteen saralla. Monille riittää pelkkä kivana oleminen tai sitten korostetun aggressiivinen voimaantunut imago. Tiina Lymi oli ainakin tässä haastattelussa hiukan poissaolevan tuntuinen mutta se sopi tai ei haitannut kontekstin (melankolinen draamaelokuva josta keskusteltiin) vuoksi.”

”Elokuva oli dramaattinen ja traaginen, produktio iso ja vaativa. Siihen nähden ohjaaja puhui juuri kuten sopikin puhua, suhteutettuna työhönsä. Tuskin Aku Louhimieskään puhui Tuntemattomasta sotilaasta iloisesti hymyillen ja kaskuja kertoillen.”

”Ihana ja fiksu Tiina Lymi. Haastattelu oli hyvä. Asiallinen ja herkkä. Haastattelu peilasi hienosti sitä kuvaa mikä Myrskyluodon Maijasta monilla on. Olen laittanut merkille kun (etenkin) amerikkalaiset katsovat tällaisia jollain tavoin tyypillissuomalaisia haastatteluja jossa haastateltava saa rauhassa kertoa sanottavansa, pitävät he sitä sivistyneenä ja raikkaan.”

Eriävien mielipiteiden leimaamista kateellisten panetteluksi:

”Tiedätkö, tuossa hänen työssään saa niin paljon kuraa niskaan niin kateellisilta kollegoilta kuin vihamieliseltä ”mikä tuo luulee olevansa” -yleisöltä ja aina ilkeiltä kriitikoilta, joille mikään ei kelpaa, jos ei satuta olemaan tavalla tai toisella samaa porukkaa. Ota sitä kaikkea vastaan edes viisi vuotta ja sinusta tulee samanlainen.”

”Se vihan määrä, jota jokainen, joka vähänkään tekee, on ällistyttävä. Ja sen jäljiltä olet haavoilla ja taistelet, jotta et itsekin vihaisi itseäsi ja jokainen kysymys, joka sinulle esitetään, tuntuu vain uudelta potentiaaliselta hyökkäykseltä. En ihmettele yhtään, miksi Tiina Lymikin tuntuu sellaiselta kuin tuntuu. Uskon, että hän on mukava ihminen palaneen nahkansa alla. Ja tekee ainakin duunia. Loppupeleissä se on se, mikä taiteessa ratkaisee.”

”Kun on tarkoitus lytätä Lymi vaikka on osaava ja pätevä. Jonkun kateellisen masinoima juttu tai miesohjaajien tekosia. Leivästä ja maineesta taistellaan.”

Päätelmän että Lymi on kiusaamisen uhri:

”Suorastaan huvittavaa, kun asiallinen haastattelu, jossa haastateltavasta aistii kyllä pienoisen jännityksen ja väsymyksen, nousee kohuksi, mutta meno netissä hatereineen, koulun pihoilla, ja myös  työpaikoilla on usein oikeasti karmivaa. Ihan asiallinen oli Tiina.”

”Miten minä en huomannut hänen käytöksessään mitään tuomittavaa? Vaikutti hieman ”väsyneeltä tai kyllästyneeltä” jossain kohtaa mutta ei ollut mitenkään epäkohtelias. Hymyili haastattelijalle ja katsoi häntä myös silmiin jne. Mitä hän teki väärin? Heti kun joku ei ole amerikkalaistyyliin tekopirteä naureskelija niin tuomitaan?”

”Varmaan ihan sairaan stressaantunut. Miettikää millaiset paineet. Ihan vereslihalla . Vähän nyt ymmärrystä ja rispektiä. Sanoi itsekin että on sydämensä ja sielunsa antanut tuolle elokuvalle. Kolme vuotta puurtanut sen parissa..”

Todellisuuuden kieltämistä:

”Mikähän Lymin mustamaalaus on käynnissä. En jaksanut lukea kaikkia kommentteja, mutta katsoin haastattelun. Eihän hän ole ylimielinen eikä töykeä. Ei missään kohtaa. Ettekö katso kehon kieltä ja kuuntele mitä sanoo.”

”Ihan kuin olisin katsonut eri haastattelun kuin suurin osa täällä. En nähnyt mitään tylyä, vaan sellaisen herkän ja vakavan ihmisen. Itsekin olen ollut kameran molemmilla puolilla, ja Lymin puheet olivat ihan peruskauraa. Tuon perusteella lähtisin näyttelemään hänen ohjaukseensa.” 

”Tiina Lymi hymyilee ystävällisesti haastattelijalle useita kertoja ja löytävät myös hyvän yhteyden. Minusta vaikuttaa vain väsyneeltä ja ehkä flunssaiselta, mikä on ymmärrettävää viime päivien pyörityksen jälkeen. Voi myös olla, että studion kirkkaat valot kuormittavat, jos on vähän väsynyt. t. Koko haastattelun katsonut median ammattilainen”

Haastattelun voi katsoa täältä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tiina-lymin-haastattelu-viiden-jalkeen-ohjelmassa-on-aiheuttanut-katsojissa-hammennysta-katso-haastattelu/8864548#gs.48lv7o