Joulu on antamisen aikaa, ja uskonkin, että meistä moni on pudottanut kolikoita joulupataan tai esimerkiksi ostanut hyvää tekevän lahjan. Ajattelin vinkata vielä yhdestä äärimmäisen helposta tavasta tehdä hyvää. Moni ei tule edes ajatelleeksi sitä, vaikka tosiasiassa kyseessä on tapa, johon lähes jokainen kykenee ja jolla voi parhaimmillaan pelastaa ihmishenkiä. Nimittäin veren luovuttaminen.

Suomessa hoidetaan joka päivä useita leikkauspotilaita, onnettomuuksien uhreja ja esimerkiksi syöpäsairaita ihmisiä, jotka kaikki tarvitsevat verta. Vuosittain verta tarvitsee noin 50 000 potilasta, mikä tarkoittaa, että maassamme tarvitaan päivittäin peräti 800 verenluovuttajaa.

Mitä jos jo lähiaikoina sinä olisit yksi heistä?

Olen käynyt luovuttamassa verta säännöllisesti jo usean vuoden ajan, ja se on yksi helpoin mahdollinen tapa auttaa. Etenkin Helsingissä verenluovutus on älyttömän vaivatonta, sillä Sanomatalon veripalvelutoimisto on auki joka arkipäivä iltaan asti ja sinne voi myös varata ajan. Varasin omani perjantaina alkuiltaan, kävelin töiden jälkeen Sanomatalolle, ja alle tunnin kuluttua olin jo matkalla kotiin.

Verenluovutuksessa ei myöskään ole mitään mystistä tai pelottavaa. Ymmärrän, että se hermostuttaa monia, mutta hermoilun aihetta ei ihan oikeasti ole. Tärkeintä on se, että luovutuspäivänä syö ja juo kunnolla, niin ettei luovutuksen aikana ala heikottaa. Veripalvelutoimistossa on myös aina tarjolla runsaasti ruokaa ja juomaa, ja minulla onkin tapana juoda useampi lasi mehua sekä syödä keksejä ja voileipä esitietolomaketta täyttäessäni. (Vanha sanonta Mieluummin överit kuin vajarit pätee ehdottomasti verenluovutuspäivänä!)

Kun napa on ahdettu täyteen, esitietolomake käydään läpi hoitajan kanssa, joka myös mittaa hemoglobiinin varmistaakseen sen olevan kyllin korkea. Sen jälkeen otetaan mukava asento ja annetaan hoitajan tuikata neula kyynärtaipeeseen. Parasta verenluovutuksessa on muuten se, että veripalvelun hoitajat ovat kaikki niin superammattilaisia, että luovutus käy usein huomattavasti kivuttomammin kuin tavallinen verikoe!

Sen jälkeen pumppaillaan kädessä olevaa sideharsorullaa, jotta veri saadaan virtaamaan. Puolen litran lahjoitus täyttyi tällä kertaa omalla kohdallani noin viidessä minuutissa. Se ei tuntunut missään, joten hetken loikoiltuani nousin ylös ja siirryin takaisin kahvion puolelle juomaan lisää mehua ja syömään lisää keksejä.

En ihan heti keksi mitään muuta yhtä vaivatonta tapaa auttaa kanssaihmisiä hyvin konkreettisella tavalla. Suosittelenkin veren luovuttamista ehdottomasti kaikille! Jos ajatus jännittää, ota kaveri mukaan — yksi luovutus voi auttaa jopa kolmea ihmistä, eli kaksi luovuttajaa voi vaikuttaa todella suurella tapaa peräti kuuden ihmisen elämään.

Ennen verenluovutusta kannattaa varmistaa, että sopii verenluovuttajaksi tekemällä Sovinko luovuttajaksi -kysely. Ja sitten vain varaamaan aikaa Veripalvelun sivuilta!

*

FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM