Lähimatkailua: Koli

Tammikuun teemana blogissa on tulevaisuus. Miltä näyttää tulevaisuuden ruoka ja matkailu? Pelastuisiko maailma neljän päivän työviikolla? Entä minkälaisista materiaaleista tehdään tulevaisuuden vaatteet? 

 

Lähimatkailu ja luonnossa liikkuminen ovat olleet suosittuja Suomessa jo pitkään, mutta ennustan, että lentomatkailuun liittyvä huono omatunto päästöistä sekä arjen kiire lisäävät niiden suosiota entisestään lähitulevaisuudessa. Se näkyy esimerkiksi Suomen kansallispuistojen suosion valtavana kasvuna: vuonna 2017 vierailuja tehtiin yli kolme miljoonaa, joka on yli miljoona kävijää enemmän kuin kymmenisen vuotta sitten. Ihan mahtavaa, että luonto kiinnostaa!

P7131291.jpg

Toimistoon arkisin suljettuna kaupunkilaisena alan tasaisin väliajoin kaivata luontoon tuulettumaan. Silloin yksi parhaista lähimatkailupaikoista on suunnata yhteen Suomen neljästäkymmenestä kansallispuistosta.

Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuus ja tarjota virkistäytymismahdollisuuksia meille kaupunkilaisille. Luonnossa voi toki liikkua muutenkin, mutta kansallispuistoissa plussaa ovat esimerkiksi yöpymismahdollisuudet, vessat, tulentekopaikat, sekä erilaiset nippelitiedon ystäville sopivat tietoiskut ties mistä biotoopeista ja lintulajeista reittien varrella.

Template 1.png

Lähimatkailua-sarjassa aion esitellä myös kotimaan kansallispuistoja tarkoituksenani innostaa muitakin retkeilyn pariin – heitäkin, joille teltassa nukkuminen on vierasta ja reisitaskuhousut kauhistus. Olen vanha partiolainen, mutta täsmävinkit eräilyyn ja makuupussin valintaan kannattaa etsiä jostakin aiheeseen perehtyneestä blogista. Retkeilyjutut löytää jatkossa #retkeily-tunnisteella sivupalkista!

Mikä olisikaan parempi tapa aloittaa kuin Suomen tunnetuin kansallismaisema, Pohjois-Karjalassa sijaitseva Kolin kansallispuisto. Koli on juuri se paikka, josta on maalattu ne lukuisat käkkärämäntytaulut, joita löytyy joka toisesta suomalaisesta museosta.

Template 1.png

Kolin tunnetuimmalta näköalapaikalta Ukko-Kolilta (mikä nimi!) pääsee nauttimaan maisemista, jotka vaikuttivat kriittisenkin matkailijan. Kansallispuistossa harjoitetaan myös edelleen perinteistä kaskiviljelyä kulttuurimaiseman ylläpitämiseksi, mikä sekin oli kiinnostavaa. Alueella onkin paljon perinnerakennuksia ja kesäisin esimerkiksi karjaa.

P7141405.jpg

Viikonloppureissulla ehdimme käppäillä noin 15 kilometriä mäkisissä pohjoiskarjalaisissa maisemissa, rapsuttaa lehmiä, paistaa karjalanpiirakoita nuotiolla ja yöpyä vuokratuvassa Ukko-Kolin tuntumassa. Ensi kerralla lähdemme ehdottomasti 60 kilometrin Herajärven kierrokselle!

Ennen kaikkea Kolilla pääsee tekemään sitä tärkeintä: kuuntelemaan hiljaisuutta ja näkemään silmiin kantamattomiin pelkkää metsää. Ah.

 

 

Template 1.pngVinkkejä Kolille matkaaville:

  • Alueella riittää matkailijoita, joten retkeilijälle on runsaasti tarjontaa yöpymispaikoista teltan lisäksi. Luksuslomailija voi suunnata vaikka Sokos Hotel Koliin, jonka kylpyläosastolta voi ihmetellä karjalaisia vaaroja skumppalasi kädessä. Lisäksi lähistön maatiloilla voi yöpyä esimerkiksi aitassa.
  • Erähenkisemmälle kulkijalle suosittelen vuokratupaa. Metsähallituksen retkeilymökit ovat tunnelmallisia ja halpoja. Yövyimme viimeksi sympaattisessa Ikolanahossa, jonka ikkunoista seurasimme niitylle nousevaa usvaa. Mökkejä voi varata Metsähallituksen Eräluvat-palvelusta.
  • Kolilla riittää retkeilyreittejä lyhyistä piipahduksista useamman päivän vaelluksiin. Viikonloppureissaajalle suosittelen esimerkiksi noin 7km:n mittaista Mäkrän polkuajota voi täydentää lyhyemmillä reiteillä. Kannattaa kuitenkin huomioida, että reitti on lyhykäisyydestään huolimatta korkeuserojen vuoksi raskas. Ehdimme vajaassa kahdessa päivässä kävellä noin 15 kilometriä. Lyhyemmillä reiteillä pärjää lenkkareilla, mutta vaelluskengistä ei ole haittaa.
  • Jos haluaa välttyä pahimmilta turistirysiltä kesäkaudella parhailla näköalapaikoilla, ole kärppänä paikalla heti aamusta tai myöhemmin illalla.Vaikka Koli onkin suosittu matkailupaikka, kauempana Luontokeskukselta on rauhallista.

Missä kansallispuistoissa olet käynyt? Mitä suosittelisit muillekin?

FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM

Kulttuuri Matkat

Asioita, joille haluamme aikaa (ja asioita joista haluamme eroon) vuonna 2019

En tee uudenvuodenlupauksia, mutta viime vuodenvaihteessa otin esiin muistikirjan ja kirjoitin ylös asioita, joita tulevalta vuodelta toivoisin. Kyse ei suinkaan ollut siitä, että ajattelin universumin sitten toteuttavan jokaisen toiveeni, vaan halusin yksinkertaisesti pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä oikeastaan päiviltäni haluan – ja mitä en.

On hirveän helppoa lipsahtaa elämään elämää autopilotilla. Huomaan usein hukanneeni kuukausia jonkinlaiseen kiireiseen arkisumuun, jossa olen unohtanut aktiivisesti itse vaikuttaa siihen, millaisia asioita teen ja mihin elämäni elementteihin panostan. Uudenvuodenlistani olikin yksi pieni yritys pyristellä eroon tästä autopilottimoodista.

uusivuosi_luonnossaliikkuminen.jpg

Vuonna 2019: enemmän aikaa luonnossa.

 

Listaa kootessani totesin, että kun pysähdyn pohtimaan aihetta ja kirjoitan ylös toivomiani suuntaviivoja tai kiinnostavia juttuja, joita toivoisin elämäni sisältyvän, ne selkiytyvät myös minulle itselleni. Ja mitä selkeämpiä ne ovat, sitä todennäköisemmin tulen panostaneeksi niiden toteuttamiseen tai vähintään edistämiseen – ainakin enemmän kuin silloin, jos ne ovat vain kasa vähän epämääräisiä, ääneen lausumattomia ajatushöytyviä jossakin takaraivossa leijailemassa.

En tietenkään tehnyt tänä vuonna kaikkia niitä asioita, jotka vuosi sitten listasin, mutta en piittaa siitä pätkääkään. Alati kasvavista to do -listoista ei tykkää kukaan, joten miksi sitten aloittaisin tuoreen vuoden sellaisesta stressaamalla?

Siinä missä uudenvuodenlupaukset ovat tavoitteita, joiden saavuttamisessa voi epäonnistua, oma uudenvuodenlistani onkin enemmän kokoelma ajatuksia, jonkinlainen suuntaa-antava note to self, johon voi aina välillä palata – ja taas hetkeksi inspiroitua omasta elämästä sen arkisumun keskellä.

uusivuosi2.png

Vuonna 2019: lisää brunsseja ja kirjoja.

 

Tänä vuonna teimme yhdessä uudenvuodenlistan, ja tältä se näyttää:

Asioita, joita haluamme tulevalta vuodelta enemmän:

  1. Hyvien kirjojen lukeminen, tai lukeminen ylipäänsä.
  2. Musiikin kuuntelu aamuisin. (Päivä lähtee varmasti paremmin käyntiin, kun aamupalaa syö pöydän ääressä musiikkia kuunnellen sen sijaan, että ryystää kahvinsa seisten ja selaa samalla somea.)
  3. Luonnossa oleilu, päiväretkistä aina kunnon eräilyyn asti.
  4. Laiskat sunnuntaibrunssit kavereiden kanssa.

uusivuosi3.png

Vuonna 2019: stressittömämpää elämää.

 

Asioita, joita haluamme vähentää:

  1. Somessa notkuminen.
  2. Tekemättömistä asioista stressaaminen.
  3. Tuottamamme roskan määrä.
  4. Kaupoissa / kirppareilla / netin kirppisryhmissä kiertely, joka synnyttää uusia ”tarpeita” ja saa hankkimaan turhaa roinaa.

uusivuosi4.png

Vuonna 2019: kunnon aamiaisia ja junamatkoja.

 

Asioita, joita haluamme kokeilla vuonna 2019:

  1. Jokin uusi ja jännittävä harrastus, kuten boulderointi tai banjon soitto.
  2. Munakoisojen kasvattaminen omassa puutarhassa.
  3. Junamatka Euroopassa.
  4. Monen päivän vaellus jossakin päin Suomea.

 

Miltä sun uudenvuodenlistasi näyttäisi? Millaisille asioille haluat enemmän aikaa?

 

 

FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM

 

Hyvinvointi Mieli Ajattelin tänään